Ohjeet

Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?

Avustuksen tarkoitus

Avustusten tavoitteena on tukea paikallismuseoiden kokoelmien ja rakennusten säilymistä, kokoelmien hyvää hallintaa sekä tiedon välittämistä museoiden kokoelmista ja paikallisesta perinteestä. Avustusta voidaan myös myöntää paikallismuseotoiminnan kehittämiseen ja suunnitelmallisuuden edistämiseen. Avustusten tavoitteena on edistää sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kulttuuriperintötyötä.

Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?

Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti seuraaviin tarkoituksiin:

• Museokokoelmien sähköiseen luettelointiin (ensisijaisesti tuetaan luettelointia tai kokoelmatietojen siirtoa museoalalla käytössä oleviin kokoelmanhallintajärjestelmiin), kokoelmatietojen käytettävyyden parantamiseen ja kokoelmatietojen ja -aineistojen avaamiseen
• Museokokoelmien säilymisen edistämiseen (kokoelmien konservointiin ja hoitoon, museokokoelmien säilytysolosuhteiden parantamiseen)
• Perusnäyttelyiden uusimiseen ja museotoiminnan suunnitelmiin
• Museorakennusten kunnostussuunnitelmiin ja -töihin, joilla tähdätään museorakennusten säilymiseen, kohteen kulttuurihistoriallisen arvon vaalimiseen tai museotoiminnan edistämiseen
• Museorakennusten palo- ja murtosuojauksen parantamiseen
• Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatushankkeisiin
• Paikallismuseotoiminnan kehittämishankkeisiin, joissa tavoitteena ovat asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen, uudet kumppanuudet ja yhteistyömuodot, yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?

• Museon perustamiseen.
• Vakinaisen henkilökunnan palkkamenojen kattamiseen.
• Museon tavanomaisten toimintamenojen kattamiseen. Tavanomaisilla toimintamenoilla tarkoitetaan esimerkiksi museon avoinnapitoon ja opastuksiin liittyviä henkilöstö- ja muita menoja, vuosittaisia ohjelmisto- tai lisenssimaksuja sekä kiinteistömenoja, kuten lämpö-, sähkö- ja vesikustannuksia.
• Toimenpiteisiin, jotka vähentävät kohteen kulttuurihistoriallista arvoa, tai toimenpiteisiin, jotka saattavat olla perusteltuja, mutta vastaavat uudisrakentamista (rekonstruktio, rakennuksen siirto).
• Avustusta ei myöskään lähtökohtaisesti myönnetä toimenpiteisiin, jotka ovat luonteeltaan perusparannusta, peruskorjaamista, vuosikorjauksia, esimerkiksi: salaojiin, hulevesijärjestelmiin ja routasuojiin, lisälämmöneristämiseen tai teknisten järjestelmien kunnostamiseen tai uusimiseen (vesijohto, viemäri, sähköt, lämmitys yms.)
• Talkootyön laskennallisiin kustannuksiin. Avustusta voidaan kuitenkin käyttää talkoovakuutuksiin sekä kohtuullisiin talkoisiin liittyviin kuljetus- ja ravitsemuskustannuksiin. Avustuksella voidaan kattaa ainoastaan talkoiden aikana tarjottuja aterioita tai vastaavia tarjoiluja.
• Laite- ja ohjelmistohankintoihin. Avustusta ei lähtökohtaisesti myönnetä työvälineinä toimivien laitteiden, ohjelmistojen tai sovellusten hankintaan.
  Palo- ja murtosuojaukseen tai esimerkiksi näyttelyn valaistuksen parantamiseen tarvittaviin laitteisiin avustusta voidaan myöntää.
• Avustusta ei myönnetä kansalliseksi rahoitusosuudeksi EU-hankkeisiin.

Uutta avustusta ei myönnetä, jos hakijalle aikaisemmin myönnetyn avustuksen käyttöaikaa on muutettu tai jos hakijalla on selvittämättä paikallismuseoiden hankkeisiin myönnettyjä avustuksia, joiden selvitysmääräpäivä on umpeutunut.

Katso myös kohta Hyväksyttävät menot.

Avustuksella toteutettavat verkkopalvelut

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Avustuksella toteutettavien verkkopalveluiden (esim. verkkosivustot ja mobiilisovellukset) tulee täyttää digipalvelulain keskeiset vaatimukset. Lue lisää vaatimuksista.

Kuka voi hakea avustusta?

Avustuksia voidaan myöntää museoille, jotka ovat kunnan, yhdistyksen, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen omistuksessa ja joiden ylläpitäjä ei saa lakisääteistä valtionosuutta (Museolaki 314/2019) museotoimintaansa.

Museotoiminnan ja avoinnapidon tulee olla vakiintunutta. Museoilta edellytetään, että ne ovat ainakin kesäaikaan säännöllisesti avoinna yleisölle. Tällä tarkoitetaan selkeästi määriteltyä, säännöllistä, toistuvaa avoinna oloa, joka on viikoittaista (esimerkiksi kesäkuussa ti-su klo 12–18, tai kesä-heinäkuussa to-su klo 11–16 tai kesäkuukausina joka viikonloppu, tai muu vastaava). Säännölliseksi avoinna oloksi ei katsota avoinnaoloa vain sopimuksen mukaan, tai sitä että museo on avoinna satunnaisesti kesätapahtumien yhteydessä. Myöskään yhden viikonlopun tai viikon avoinnaoloa ei pidetä säännöllisenä aukiolona.

Yhdistysten, säätiöiden ja julkisoikeudellisten laitosten ylläpitämiltä museoilta edellytetään, että museotoiminta kuuluu sääntömääräisiin tehtäviin ja että museokokoelmien säilyminen on sääntöjen perusteella turvattu myös siinä tapauksessa, että yhdistys/säätiö/julkioikeudellinen laitos purkautuu tai muutoin lopettaa toimintansa.

Mikäli paikallismuseo on osa valtionosuuden piirissä olevaa ammatillista museota, mutta sen toiminnasta vastaa yhdistys tai säätiö, voidaan avustusta myöntää myös museotoiminnasta vastaavalle toimijalle. Tällöin hakemuksen liitteenä tulee toimittaa voimassaoleva yhteistyösopimus, josta selviää osapuolten vastuut ja työnjako sekä hakijaosapuolen sitoutuminen pitkäjänteiseen museotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kuka ei voi hakea avustusta?

• Museot, joiden ylläpitäjä saa valtionosuutta museotoimintaansa
• Valtio ja valtion hallinnoimat toimijat
• Seurakunnat
• Yksityishenkilöt
• Yritykset

Avustuksia ei myönnetä hankkeisiin, joihin voi saada avustusta ELY-keskuksista, valtion tai alueellisilta taidetoimikunnilta, Suomen Kotiseutuliitosta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä tai Museoviraston muista avustuksista.

Hae avustusta

Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla.

Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon.

Haku asiointipalvelussa

Avustukset haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelussa.

Asiointipalveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelun Suomi.fi-valtuusroolit ovat:

Valtionavustusten hakemisen valmistelu (organisaatio)
Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä.

Valtionavustusten hakeminen (organisaatio)
Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä, toimittaa ne käsiteltäväksi sekä peruuttaa hakemuksen.

Valtionavustusten hakeminen ja tietojen hallinnointi (organisaatio)
Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä, toimittaa ne käsiteltäväksi sekä peruuttaa hakemuksen ja hallinnoida valtuuttajaan liittyviä tietoja.

Kirjaudu tästä asiointipalveluun

Valitse kirjautumissivulla olevasta alasvetovalikosta virastoksi "MV". Klikkaa sen jälkeen Yhteisön puolesta asiointi -kuvaketta.

Ohjeet verkkoasiointiin

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeessa pyydetyt liitteet ja lähettää hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Hakija saa avustuspäätöksen asiointipalveluun.

Hakija tekee tarvittaessa hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt asiointipalvelussa. Myös selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Museovirastoon lähetetyt valtionavustuksiin liittyvät asiakirjat ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Myös asiointijärjestelmän kautta lähetetyt asiakirjat ovat julkisia, ellei niiden salassapidosta ole erikseen laissa säädetty. Ethän lähetä asiointijärjestelmän kautta asiakirjoja, jotka sisältävät julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa (esim. henkilön terveystietoja). Järjestelmän kautta ei tule lähettää myöskään henkilöturvatunnuksia.

Vapaamuotoinen hakemus

Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda hakemuksen Museovirastoon.

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee sisältää:

• Hakijan tiedot (museon nimi, ylläpitäjän nimi ja Y-tunnus, osoite, tilinumero IBAN-muodossa, avustusasiaa hoitavan yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero, ja sähköpostiosoite)
• Suunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen tavoitteet, tavoitellut vaikutukset sekä se, miten kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi hankkeen toimijat sekä milloin ja miten hanke toteutetaan. Tiedot museon säännöllisestä avoinnaolosta vuosilta 2022 ja 2023 sekä suunnitelluista avoinnaoloajoista vuodelle 2024
• Haettava määrä euroina
• Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää seuraavat pakolliset liitteet:

• Yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä toimintakaudelta. Kunnallisten museoiden osalta riittää museotoimen toimintakertomus
• Enintään kolme kuukautta vanha ote yhteisön voimassa olevista säännöistä yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä.
• Selvitys kaikista kolmen edellisen vuoden aikana valtiolta, kunnalta, seurakunnalta tai muulta julkisyhteisöltä museotoimintaan saaduista avustuksista ja avustuslainoista, määristä ja käyttötarkoituksista.
• Hakijan tulee liittää hakemukseensa riittävä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta. Oikeushenkilön (säätiö, yhdistys, yhtiö tms.) puolesta valtionavustushakemuksen voivat allekirjoittaa henkilöt, joilla on oikeushenkilön nimenkirjoitusoikeus. Selvitykseksi hyväksytään enintään kolme kuukautta vanha ote yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä. Kunnan ja kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta määrätään näiden hallintosäännöissä.

Postitse lähetetyn tai Museovirastoon tuodun hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä.
Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki ja käyntiosoite Sturenkatu 2a, Helsinki.

Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.

Avustuksen suuruus ja hankkeen muu rahoitus

Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustuksen osuus voi olla korkeintaan 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Rahoitussuunnitelmassa tulee eritellä hakijan omarahoitus tai muu ulkopuolinen rahoitus, jonka tulee olla vähintään 20 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen muu rahoitus ei voi olla valtion rahoitusta.

Omarahoitukseen tai muuhun rahoitukseen voi sisältyä hankkeesta syntyviä suoria, kirjanpidossa todentuvia kuluja kuten hanketta varten palkatun henkilöstön palkkakustannuksia tai hankintoja. Omarahoitus tai muu rahoitus ei voi sisältää vakinaisen henkilökunnan palkkakustannuksia, talkoo- tai vapaaehtoistyön laskennallisia kustannuksia eikä laite- ja ohjelmistohankintoja tai vuosittaisia lisenssimaksuja. Kuntien tai kuntien omistamien yhtiöiden tilakustannuksia, hallintomenoja tai sisäisten palveluiden laskutusta ei myöskään voi sisällyttää omarahoitukseen tai muuhun rahoitukseen eikä sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Hallinnollisia kustannuksia ei hyväksytä rahoitussuunnitelmaan.

Hakemusten käsittely, arviointi ja päätös

Avustushakemusten käsittely

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Avustushakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Hakija on vastuussa avustuksen hakuohjeisiin perehtymisestä ja hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Hakijan vastuulla on sisällyttää hakemukseen ohjeissa edellytetyt tiedot niin selkeästi, etteivät ne jätä tulkinnanvaraa.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut liitteet. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman valmiit hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava viipymättä, ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään hakemusta, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemuksen lähettäjälle ilmoitetaan, miten hakemusta on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakuajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Museoalan kehittäminen -yksikössä. Päätösten valmistelussa tehdään yhteistyötä alueellisten vastuumuseoiden kanssa sekä tarvittaessa eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Hakemukset arvioidaan hankkeen tavoitteiden ja toteuttamisedellytysten, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman realistisuuden sekä toimenpiteiden kiireellisyyden mukaan.

Hankkeen avustuskelpoisuutta arvioidessa pyydetään arvio myös avustusten käyttöä ohjaavalta alueelliselta vastuumuseolta.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

1. Kuinka hyvin hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet osuvat yhteen tai useampaan avustuksen painopisteeseen?

2A. Kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja käytettävyyden parantamiseen tähtäävissä hankkeissa arvioidaan rakennusten, kokoelmien ja aineistojen merkittävyyttä ja toimenpiteiden kiireellisyyttä. Kokoelmien luetteloinnin osalta priorisoidaan luettelointia museoalalla yleisesti käytössä olevaan kokoelmanhallintajärjestelmään.

2B. Kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittämiseen tähtäävissä hankkeissa arvioidaan tavoitteiden ja toimenpiteiden tarpeellisuutta, suunnitelmallisuutta sekä yhteistyötahojen ja/tai asiakkaiden osallistumista. Priorisoidaan hankkeita, joissa on selkeästi mietitty kenelle, miksi ja mitä ollaan tekemässä.

2C. Museotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa arvioidaan tavoitteiden ja toimenpiteiden tarpeellisuutta, suunnitelmallisuutta ja yhteistyötahojen ja/tai asiakkaiden osallistumista. Priorisoidaan hankkeita, joissa on selkeästi mietitty kenelle, miksi ja mitä ollaan tekemässä.

3. Hankkeen toteutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota hankesuunnitelman laatuun. Ovatko hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja rahoitus selkeät? Miten hanke kytkeytyy osaksi museon kokonaissuunnittelua ja kehittämistä?

4. Miten kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan hankkeen toteutuksessa ja toimenpiteissä?

Hakemukset arvioidaan näillä perusteilla hankkeiden tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen.

Avustuksen käyttö ja maksatus

Avustuksen maksatus ja käytön valvonta

Museovirasto maksaa avustuksen yhdessä erässä suoraan hakijan ilmoittamalle pankkitilille noin kuukauden kuluessa avustuspäätöksestä.

Museovirasto nimeää avustuspäätöksessä hankkeen valvojana toimivan alueellisen vastuumuseon. Avustuksen saajan tulee olla yhteydessä ennen hankkeen aloittamista alueelliseen vastuumuseoon, jonka kanssa käydään läpi suunnitelmat ja mahdolliset lisäohjeet. Työn valmistuttua tulee olla uudelleen yhteydessä alueelliseen vastuumuseoon, joka tarkastaa työt niiden valmistuttua.

Avustuksen käyttöaika

Avustusta voidaan käyttää vain myöntövuoden aikana.

Mikäli avustusta erittäin perustelluista syistä ei voida käyttää myöntövuoden aikana, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta lupa käyttöoikeuden siirtoon seuraavalle vuodelle asiointipalvelussa. Avustuksen siirtoa on anottava myöntämisvuoden aikana.

Avustuksen käyttötarkoitus

Avustusta saadaan käyttää ainoastaan päätöksessä mainitusta tarkoituksesta aiheutuviin menoihin, jotka on sisällytetty avustushakemukseen. Mikäli tämä perustelluista syitä on mahdotonta, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta avustukselle käyttötarkoituksen muutosta asiointipalvelussa. Tätä koskeva hakemus on tehtävä siten, että päätös käyttötarkoituksen muutoksesta voidaan tehdä ennen avustuksen käyttöä muuttuneeseen käyttötarkoitukseen.

Avustettavan hankkeen peruuntuminen

Avustetun hankkeen peruuntuessa on siitä tehtävä ilmoitus Museovirastoon mahdollisimman pian asian varmistuttua.

Jos avustuksen saaja ei ota avustusta vastaan, on siitä ilmoitettava viipymättä Museovirastolle joko peruuttamalla avustus asiointipalvelussa tai ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Museoviraston kirjaamoon.

Selvitys avustuksen käytöstä

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys, joka toimitetaan Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Muut kuin asiointipalvelun kautta avustusta hakeneet asiakkaat täyttävät Museoviraston verkkosivuilta löytyvän lomakkeen, joka lähetetään osoitteeseen: Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki tai sähköpostilla: kirjaamo@museovirasto.fi.

Tiliselvityksen liitteeksi vaaditaan:

• Raportti hankkeen etenemisestä ja tuloksista

• Erittely hankkeen kokonaiskustannuksista, tuloista ja avustuksista (tositteita ei lähetetä, ellei niitä erikseen pyydetä).

• Yhteisön tuloslaskelma, tase ja toiminnantarkastuskertomus avustuksen käyttövuodelta. Kunnallisten museoiden osalta riittää selvitys museotoimen menoista.

• Yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys avustuksen käyttövuodelta. Kunnallisten museoiden osalta riittää museotoimen toimintakertomus

Hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa.

Selvitykseen tulee sisältyä sekä talousraportointi että sanallinen selonteko hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista. Hankkeen kustannusten osalta tulee käydä ilmi, mitä on hankittu ja miten hankinnat liittyvät hankkeeseen. Palkkojen osalta tulee käydä ilmi, kuinka paljon työaikaa on käytetty, keiden työpanoksesta on kyse, mikä heidän roolinsa hankkeessa on ollut sekä minkä verran palkkaa hanketyöstä on maksettu.

Kustannuserittelystä tulee käydä ilmi jokaisen hankinnan osalta sekä arvonlisäveroton hinta että arvonlisäverollinen hinta.

Selvityksen ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulee antaa selkeä ja riittävä kuva siitä, mitä avustuksella on tehty ja saatu aikaan. Selvityksessä tulee kuvata lyhyesti avustetun hankkeen vaiheet. Lisäksi selvityksessä tulee kertoa avustuksella aikaansaaduista tuloksista sekä arvioida vastaavatko ne hakemuksessa esitettyjä tavoitteita.

Selvityksessä tulee raportoida avustuksen käytölle asetettujen ehtojen täyttämisestä, jos avustuspäätöksessä sellaisia on. Jos hanke on ollut laajempi kuin se toiminta, johon valtionavustusta on saatu tai hanke on kestänyt jo useamman vuoden, tulee selvityksessä selkeästi eritellä se toiminta, johon kyseessä oleva valtionavustus on käytetty.

Hankkeen kustannuksista hyväksytään avustuksella katettaviksi avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran, kuitenkin enintään 80 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin, avustuksen saaja on velvollinen palauttamaan liikaa maksetun osuuden avustuksesta.

Esimerkki:

Hankkeen kokonaiskustannukset hakemuksessa 8 000 €
Museoviraston avustus enintään 6 400 € (80 %)
Hankkeen muu rahoitus 1 600 € (20 %)

Selvityksessä hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset 7 000 €
Avustus saa kattaa enintään 80 % (= 5 600 €)
Museovirasto perii takaisin 800 €

Hyväksyttävät menot

Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan hankkeen kannalta tarpeelliset, määrältään kohtuulliset menot. Hyväksyttäviä menoja eivät ole vakinaisen henkilökunnan palkkamenot tai museoiden tavanomaiset toimintamenot. Tällaisia ovat mm. museoiden avoinnapitoon, oppaiden palkkaamiseen ja normaaleihin kiinteistökuluihin liittyvät kulut. Myöskään hallinnolliset kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Avustusta ei lähtökohtaisesti voida käyttää laite- ja kalustomenoihin, mutta avustuksella voi vuokrata hankkeessa tarvittavat laitteet.

Kunkin vuoden osalta hyväksyttävinä menoina otetaan huomioon ne menot, jotka kirjanpitolain ja -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava kyseiselle tilikaudelle. Hyväksyttäviksi menoiksi ei katsota menoja, jotka ovat syntyneet ennen hakuajan päättymistä. Laskennalliset menot eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Hankkeeseen liittyvästä työstä on aina tehtävä sopimus työntekijän tai työtä suorittavan tahon kanssa. Sopimuksesta tulee käydä ilmi tehtävät työt sekä työsuorituksen ajankohta. Museovirasto hyväksyy kohtuullisina kustannuksina palkat ja palkkiot, jotka on maksettu rahapalkkana tai luontoisetuna. Avustuksella rahoitetun toiminnan tai projektin palkoista on pidettävä työajanseurantaa. Avustuksen saajan tulee varmistaa, että kirjanpitoon tehtävät palkkakirjaukset perustuvat todellisiin, aiheutuneisiin kustannuksiin. Laskennallisia kuluja, esim. talkoo- tai vapaaehtoistyötä, ei hyväksytä. Kohdentamisen tulee myös perustua käytettyyn työaikaan ja avustuksen saajan tulee pystyä esittämään tarvittaessa virastolle palkkojen kohdentamisperiaatteet. Avustetussa hankkeessa tehtäviin töihin ei ole mahdollista käyttää palkkatuella tai muulla työllistämistuella palkattua työvoimaa.

Kohtuullisina matkakustannuksina hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti toteutuneet kustannukset, mikäli ne on sisällytetty avustushakemukseen eikä niitä ole poissuljettu päätöksessä. Avustuksella katettava matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Samalla on otettava huomioon matkan ja tehtävien tarkoituksenmukainen ja turvallinen suorittaminen. Perusteet käytetyn matkustustavan valintaan tulee pyydettäessä esittää. Samat periaatteet koskevat sekä palkattuja henkilöitä että luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.

Rahalahjoista tai muista rahanarvoisista lahjakorteista aiheutuneet kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kustannukseksi vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä, eli se mikä tosiasiallisesti maksettiin. Kunnille myönnettävissä avustuksissa hyväksytään vain arvonlisäverottomat kustannukset.

Tutustu myös kohtiin Avustuksen käyttöä koskevat määräykset ja Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea.