Selvitys avaa kestävän matkailun mahdollisuuksia maailmanperintökohteissa
Kestävä matkailu maailmanperintökohteissa -selvityksessä tarkastellaan kestävän matkailun hyviä käytäntöjä, mahdollisuuksia, haasteita sekä kehittämistarpeita Suomessa sijaitsevissa maailmanperintökohteissa.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. Kohteet ovat
- Suomenlinnan merilinnoitus (1991)
- Vanha Rauma (1991)
- Petäjäveden vanha kirkko (1994)
- Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996)
- Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999)
- Struven ketju (2005)
- Merenkurkun saaristo (2006) yhdessä Ruotsin Korkearannikon (Höga Kusten) kanssa.
Unescon maailmanperintökohteet ovat vahvan brändin omaavia, vetovoimaisia matkailukohteita, mikä luo hyvät puitteet matkailun kehittämiselle. Kestävän matkailun kehittäminen tukee kohteiden suojelua ja kestävää käyttöä sekä huomioi taloudelliset, sosiokulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset.
Kestävä matkailu maailmanperintökohteissa -selvityksessä tarkastellaan kestävän matkailun hyviä käytäntöjä, mahdollisuuksia, haasteita sekä kehittämistarpeita Suomessa sijaitsevissa maailmanperintökohteissa. Selvityksessä keskitytään maailmanperintökohteista kulttuuriperintökohteisiin, minkä vuoksi Merenkurkun saaristo ei ole tutkimuksessa mukana omana osionaan.
Raportissa esitetään haastatteluissa esille nousseiden teemojen pohjalta yleisiä suosituksia, joilla kestävää matkailua maailmanperintökohteissa voitaisiin tukea erityisesti julkisen hallinnon toimin kansallisesti ja paikallisesti.
Toimenpiteissä esitetään muun muassa kestävän matkailun kehittämisen vahvempaa resursointia, käytännönläheistä kestävän matkailu strategiatyötä, kestävän matkailun mittareiden jatkokehitystä ja sidosryhmien roolin kehittämistä.
Kestävä matkailu kansallisissa strategioissa
Kestävä matkailu maailmanperintökohteissa -selvityksen taustalla vaikuttaa Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelma, jossa asetettiin tavoitteeksi vahvistaa kestävää kulttuurimatkailua esimerkiksi hyödyntämällä maailmanperintökohteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellussa Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartassa kestävyys ohjaa kaikkia matkailun kehittämistoimia. Suomen matkailustrategian 2022–2028 visiona on olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde, ja strategian yksi neljästä painopisteestä on kestävän kehityksen mukaisen toiminnan vahvistaminen. Maailmanperintöstrategiassa 2015–2025 todetaan, että maailmanperintökohteet voivat olla esimerkkinä muille kulttuuriperintökohteille kestävän matkailun kehittämisessä.
Osana kulttuurimatkailun kehittämistyötä Museovirasto edistää tiekartan tavoitteiden mukaisesti maailmanperintökohteiden hyvien kestävän matkailun käytäntöjen jakamista muille kulttuuriperintö- ja kulttuurikohteille. Selvitys valottaa kehittämistyön nykytilaa ja haasteita maailmanperintökohteissa sekä antaa ehdotuksia tuleville kehittämistoimenpiteille, joita voidaan hyödyntää myös muissa kulttuuri- ja kulttuuriperintökohteissa.
Selvitys toteutettiin Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa keväällä 2023. Selvityksen toteuttivat Cuporen erikoistutkija Anna Kanerva sekä tutkimusavustaja Heljä Valkama. Myös Cuporen johtaja Marjo Mäenpää osallistui selvityksen suunnitteluun, aineistonkeruuseen ja loppuraportin toimittamiseen. Selvitys toteutettiin Museoviraston tilauksesta.
Lisätietoja
Anni Alho, erikoisasiantuntija, Museovirasto, anni.alho@museovirasto.fi, 0295 33 6443