Selvityksiä, raportteja ja ohjelmia
Sivun sisällysluettelo
Selvityksiä, raportteja ja ohjelmia
Kokoelmat
Museoviraston digitointisuunnitelma 2023–2026
Digitointisuunnitelmassa määritellään Museoviraston ja siihen kuuluvan Suomen kansallismuseon kokoelmien digitoinnin toteutustavat ja tavoitteet yleisellä tasolla. Tätä digitointisuunnitelmaa täydentävät Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmayksiköiden yhdessä vuosittain laatima käytännön tason digitointisuunnitelma, jossa määritellään yhteiset aikataulut ja digitoinnin toteutustavat.
Museoviraston kuvakokoelmien kokoelmapolitiikka 2021
Museoviraston Kuvakokoelmien kokoelmapolitiikassa linjataan kokoelmatoiminnan periaatteet ja tavoitteet kokoelmien kartuttamisesta, hallinnasta, säilyttämisestä, hoidosta ja käytöstä. Kuvakokoelmien kokoelmapolitiikka täydentää Museoviraston kokoelmapolitiikassa kirjattuja ylätason linjauksia.
Museoviraston kokoelmapolitiikka 2014
2017, 41 s., ISBN 978-951-616-287-7, ISSN 2489-2947
Museoviraston selvityksiä 2
Museoviraston kokoelmapolitiikka on asiakirja viraston kokoelmia ylläpitävien yksiköiden kokoelmahallinnan tavoitteista, linjauksista ja periaatteista sekä niiden toteuttamiseen käytetyistä toimintatavoista ja -menetelmistä. Kokoelmapolitiikka on tarkoitettu joustavaksi työvälineeksi, jonka ajankohtaisuus tarkistetaan säännöllisesti. Se on myös tarkoitettu yleisohjeeksi ja lähtökohdaksi Museoviraston kokoelmien hoidon yksityiskohtaisemmalle määrittelylle.
Suomen kansallismuseon kokoelmapoliittinen ohjelma
Outi Järvinen (toim.)
2010, 48 s., ISBN 978-951-616-205-1
Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa linjataan Suomen kansallismuseon lähivuosien tavoitteet kokoelmien tutkimuksen, luetteloinnin, hoidon, konservoinnin, käytön ja kartuttamisen suhteen. Se muodostaa pohjan jatkuvalle työlle kokoelmatoimintojen kehittämiseksi. Samalla se helpottaa jokapäiväistä työtä museossa.
Museoalan kehittäminen
Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma 2024–2028
Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma 2024–2028 tuo esiin elävän aineettoman kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnassa – erityisesti sen roolia yhteisöjä yhdistävänä tekijänä, identiteetin vahvistajana ja hyvinvoinnin edistäjänä. Samalla kerrotaan työstä, jota aineettoman kulttuuriperinnön hyväksi on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana, jonka Suomi on ollut Unescon sopimuksen jäsen.
Kestävä matkailu maailmanperintökohteissa 2023
Anna Kanerva & Heljä Valkama, Cupore
Kestävä matkailu maailmanperintökohteissa -selvityksessä tarkastellaan kestävän matkailun hyviä käytäntöjä, mahdollisuuksia, haasteita sekä kehittämistarpeita Suomessa sijaitsevissa maailmanperintökohteissa.
Paikallismuseotoiminta Suomessa vuonna 2021
Pia Lonardi, Jonina Vaahtolammi, Risto Hakomäki
2021, 34 s., ISBN 978-951-616-311-9, ISSN 2489-2947
Museoviraston selvityksiä 6
Raportti kokoaa yhteen vuoden 2021 paikallismuseokyselyn tulokset. Ksyelyssä selvitettiin muun muassa paikallismuseoiden toimintamuotoja, henkilöstön ja vapaaehtoisten määrää, taloustilannetta, kokoelmien tilannetta sekä paikallismusoiden onnistumisia ja haasteita.
Paikallismuseotoiminta Suomessa 2015
Pia Lonardi, Anu Niemelä ja Marianne Koski (toim.)
2017, 34 s., ISBN 978-951-616-283-9, ISSN 2489-2947
Museoviraston selvityksiä 1
Raportti kokoaa yhteen vuoden 2015 paikallismuseokyselyn tulokset sekä esittelee suomalaista paikallismuseotoimintaa esimerkkitapausten kautta. Kyselyn teemoina ovat vapaaehtoistyö, paikallismuseoiden tapahtumat, alueellisen yhteistyön hyödyt sekä museon omien vahvuuksien löytäminen.
Museoiden kokonaisarkkitehtuuri 2016
Museoiden kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on esittää muun muassa mitä museot tekevät, minkälaisessa toimintaympäristössä ne toimivat, minkälaisia tietovarantoja niillä ja miten niitä hallinnoidaan. Näkökulmaa on laajennettu edellisestä versiosta, mutta painotus on edelleen kokoelmahallinnassa.
Museot vaikuttajina – Tarve- ja tavoitekartoitus
Minna Karvonen, Ulla Teräs, Mirva Mattila ja Eeva Kukko
2007, 44 s., nid., ISBN 978-951-616-175-7 (nid.), ISBN 978-951-616-176-4 (pdf)
Julkaisussa on kartoitettu yhteiskunnan haasteita museoiden toiminnalle ja hahmoteltu museoalan yhteisiä tavoitteita sekä yleisiä kehittämistarpeita. Selvitys on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi.
Kulttuuriperintö
Florinin huvimajan panoraamatapetin konservointi
Seurasaaren ulkomuseon Florinin huvimajan ranskalainen panoraamatapetti Les Vues d’Écosse ou La Dame du Lac konservointiin vuosina 2016–2023. Hanke toteutettiin Museoviraston Kulttuuriympäristöosaston Restauroinnin käytännöt -yksikössä.
Museovirasto, Kulttuuriympäristöpalvelut, Restauroinnin käytännöt 2024
Kestävä kehitys osana kulttuuriympäristöpolitiikkaa – kansainvälisiä linjauksia
Johanna Turunen, 2024
Selvitys kartoittaa keinoja, joiden avulla kulttuuriympäristöalan toimijat voivat tarttua kestävän kehityksen kysymyksiin. Kansainvälisistä politiikkalinjauksista on apua, kun Suomessa etsitään mahdollisuuksia ottaa kestävä kehitys osaksi kulttuuriympäristötyötä. Kestävän kehityksen edistämisen tulee olla pitkäjänteistä ja osa kaikkea toimintaa.
Modernin rakennusperinnön toimintaohjelma 2023–2026
Modernin rakennusperinnön toimintaohjelma ohjaa Museoviraston toimintaa ja suuntaa kulttuuriympäristöjen parissa työskentelevän museokentän (alueelliset vastuumuseot, valtakunnalliset vastuumuseot) yhteistyötä. Toimintaohjelman tärkein kohderyhmä Museoviraston lisäksi ovat vastuumuseot sekä modernin rakennusperinnön parissa toimivat sidosryhmät.
Louhisaaren restaurointikurssien raportteja
Perinteiset vesikattorakenteet Suomessa
Rakennussuojelun ja restauroinnin erikoiskurssi Louhisaaressa 2021
Perinteiset vesikattorakenteet Suomessa (pdf)
Ruotsin suurvalta -ajan vesikattorakenteet Suomessa
Toimittaneet Marko Huttunen, Laura Eerikäinen, Laura Laine, Pauliina Saarinen & Panu Savolainen
Senaatti-kiinteistöt ja Museovirasto 2018
Virtaa veden perinnöstä. Vesien kulttuuriperinnön toimintaohjelma 2021–2025
Toimintaohjelma ohjaa, tukee ja koordinoi Museoviraston omaa toimintaa sekä sen yhteistyötä alan toimijoiden kanssa vesien kulttuuriperinnön tunnistamisessa, määrittämisessä ja suojelussa sekä kestävässä käytössä. Ohjelma toimii myös priorisoinnin välineenä. Ohjelman kohderyhmänä ovat kulttuuriperinnön ja ympäristön viranomais- ja asiantuntijatoimijat sekä muut vesien kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet tahot, joita toivotaan mukaan myös ohjelman toteuttamiseen.
Muinaismuistojen vaurioituminen 2010-luvulla
Ihmistoiminnan vaikutus muinaismuistolailla rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten säilymiseen Suomen alueella. Tutkimuksen loppuraportti.
Päivi Maaranen
2021, pdf, 62 s. ISSN 2489-2947 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-616-309-6, Museoviraston selvityksiä 5
Hylkyindeksi
Hylkyindeksi on työväline, jolla laivanhylyn hylkyyntymisprosessia, eli tiedon laadun heikkenemistä, voidaan arvioida ja ilmaista numeerisesti indeksikaavalla. Hylkyjen suojelutyössä hylkyindeksi antaa käytännöllistä apua riskiarviota vaativiin tilanteisiin.
Tässä julkaisussa esittelemme hylkyindeksiin valitut yhdeksän painemuuttujaa ja menetelmät, kuinka niille saadaan niin sanottu painemuuttujan suhdeluku (PMSL).
Kestävästi yhdessä. Kulttuuriperintö ja matkailu Suomen menestystekijöinä
Julkaisu käsittelee Museoviraston vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteuttamaa Kulttuuriperintömatkailun kansallisen koordinoinnin ja hallinnoinnin kehittäminen -hanketta ja sen tuloksia. Julkaisussa esitellään lisäksi lyhyesti kulttuuriperinnön ja matkailun yhteistyön mahdollisuuksia, kestävää kulttuurimatkailua ja Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa.
Majakkalaiva Kemin historiaselvitys
Arkkitehtitoimisto Livady – Pasi Kolhonen, Mia Puranen, Marko Huttunen, Pauliina Saarinen, Tuomas Ranta-aho
2020, Helsinki, ISBN: 978-951-616-305-8 (nid.) ISBN: 978-951-616-306-5 (PDF)
M/A Kemi on Suomen viimeinen toiminnassa ollut majakkalaiva. Se on ainoa Suomessa palvelleista kahdeksastatoista majakkalaivasta, joka on museoitu. Kemi on valtakunnallisesti merkittävä, Museoviraston omistama alus, joka kuuluu Suomen kansallismuseon merenkulun kansalliskokoelmaan. Historiaselvitykseen on koostettu aluksen koko historia sekä laadittu eri vaiheiden kansipiirustukset arkistomateriaalin ja tutkimustyön pohjalta.
Baltic Rim -hankkeen loppuraportti
Integrating Cultural Heritage into Maritime Spatial Planning in the BSR
Final publication of the Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management Project
2017-2020
BalticRIM-hanke (2017-2020, Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management) nosti merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön osaksi Itämeren alueen merialuesuunnittelua. Hankkeen loppuraportti ja käsikirja ovat valmistuneet. Ne esittelevät hankkeen keskeisiä tuloksia ja suosituksia kulttuuriperinnön integroimisesta merialuesuunnitteluun. Lisäksi kerrotaan mm. miten kulttuuriperintö huomioitiin eri Itämeren maiden merialuesuunnitelmissa, mistä löytyy kansallista tietoa merellisestä kulttuuriperinnöstä ja mitä vedenalainen maisema on.
Hankkeen verkkosivu, Data Portaali eli karttaportaali sekä WIKI-sivusto tarjoavat yksityiskohtaisempaa tietoa hankkeen työpaketeista, teemoista, Itämeren merellisestä ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä, termeistä ja tuloksista.
Historiallisen ajan arkeologisen kulttuuriperinnön toimintaohjelma 2019–2024
Toimintaohjelman tavoitteena on ohjata, tukea ja koordinoida museoviranomaisten työtä historiallisen ajan kulttuuriperinnön tunnistamisessa, määrittämisessä ja suojelussa. Päämääränä on vahvistaa historiallisen ajan arkeologian kehittämistä ja ohjata alan päätöksentekoa, vastuita ja koordinaatiota. Toimintaohjelma on valmisteltu museoita ja Metsähallitusta kuullen.
Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden loppuraportti
Raportti kuvaa yleispiirteisesti Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden toteutusta Suomessa. Erityisesti tarkastellaan Museoviraston opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteuttamaa teemavuoden koordinaatiota ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Raportti sisältää teemavuoden onnistumisen ja vaikutusten (itse)arviointia sekä jatkoehdotuksia vuoden perinnön hyödyntämiselle. Teemavuoden vaikuttavuuden arviointi vaatii pidemmän aikavälin ja ulkopuolisen tarkastelun.
Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä
Taustaselvitys Faron yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa
Ulla Salmela, Hannu Matikka, Pauliina Latvala ja Petja Kauppi (toim.)
2015, pdf, 97 s, ISBN 978-951-616-260-0
Faron sopimuksena tunnettu Euroopan neuvoston puiteyleissopimus korostaa kulttuuriperintöä yhteisenä ja arvokkaana voimavarana. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi sopimuksen voimaansaattamista edeltävän taustaselvitystyön Museovirastolle, joka toteutti sen yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton kanssa 2014. Selvityksessä kartoitettiin kulttuuriperintötyön kehittämistarpeita, joilla voidaan edistää Faron yleissopimuksen tavoitteiden toteutumista Suomessa ja esitetään suosituksia toimintatavoista, jotka tukevat sopimuksen viitoittamaa kestävää kulttuuriperintötyötä.
Engelin merkintöjä - Havaintoja tavasta rakentaa Pietarissa ja rakennusmateriaalien ominaisuuksista
Jarkko Sinisalo (toim.)
2015, 78 s., pdf, ISBN 978-951-616-259-4, ISSN 2243-1365
Museoviraston raportteja 3
Saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel vietti vuoden 1815–1816 Pietarissa, jossa hänellä oli erinomainen tilaisuus tehdä havaintoja paikallisesta rakentamisesta, materiaaleista ja työmenetelmistä. Nämä havainnot hän tallensi muistiinpanoiksi, jotka on nyt julkaistu pdf-muodossa. Engelin havainnot tarjoavat kiinnostavia näkökulmia 1800-luvun rakennusten restauroinnin ja korjauksen parissa työskenteleville, mutta myös kaikille Engelin ajan arkkitehtuurista kiinnostuneille.
Vrouw Maria veden alla -hankkeen 2009–2012 loppuraportti
Riikka Alvik, Vesa Hautsalo, Ulla Klemelä, Aki Leinonen, Hannu Matikka, Sallamaria Tikkanen ja Eeva Vakkari (toim.)
2014, 79 s., PDF, ISBN 978-951-616-247-1, ISSN 2243-1365
Museoviraston raportteja 1
Vrouw Maria veden alla -hankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa tämän Suomen rannikolle vuonna 1771 uponneen aluksen hylystä, lastista ja maisemasta sekä tämän tiedon tulkitseminen ja esittely eri tavoin. Konkreettiset tutkimuskysymykset liittyivät mm. siihen, millainen alus Vrouw Maria oli, millaista lastia ja taidelastia se kuljetti mukanaan ja millaisia elementtejä on ollut hylyn sijaintipaikan menneessä ja nykyisessä maisemassa. Lisäksi hankkeessa pohdittiin sitä, miten hylky tulee säilymään ja miten hylkyä voidaan suojella löytöpaikallaan. Tämä loppuraportti kuvaa koko hankkeen vuosien 2009-2012 tavoitteet ja tulokset sekä vuositasolla että teemoittain. Raportti on julkaistu suomeksi ja englannniksi.
Suvorovin kanavat
Venäjän Saimaan laivaston sotakanavien restaurointihanke 2002–2008
Tuula Hakala, toim. Marja-Leena Ikkala ja Selja Flink
Museovirasto 2012, 54 s., pdf-julkaisu, ISBN 978-951-616-218-1
Saimaan sotakanavat, ns. Suvorovin kanavat, rakennettiin 1790-luvulla osaksi Pietarin puolustusvyöhykettä. Museovirasto restauroi jo hieman unohduksissakin olleet kanavat Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tuella vuosina 2002–2008. Suvorovin kanavat -raportti kuvaa restaurointihankkeen etenemistä sekä sen yhteydessä tehtyjen arkeologisten tutkimusten tuloksia. Lisäksi raportissa kerrotaan, millaisissa oloissa kanavien rakennustyöhön ryhdyttiin. Omat lukunsa ovat saaneet myös kanavaverkoston suunnittelijat Aleksandr Vasiljevits Suvorov ja Jan Peter van Suchtelen.
Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät
Kati Salo ja Marianna Niukkanen (toim.)
2011, 112 s., ISBN 978-951-616-137-5, ISSN 1236-6447, URN:ISBN:978-951-616-137-5
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 22
Julkaisu keskittyy hautausten, kalmistojen ja vainajien arkeologiseen tutkimukseen. Alan johtavien asiantuntijoiden laatimat monipuoliset artikkelit käsittelevät esimerkiksi hautakaivausten etiikkaa ja hautojen etsimistä, luututkimusta, paleoepidemiologiaa, esinetutkimusta ja konservointia. Tarjolla on myös uusinta tietoa muinais-DNA:sta, hautojen ajoitusmenetelmistä ja muiden luonnontieteellisten näytteiden ottamisesta ja mahdollisuuksista. Opaskirja on suunnattu lähinnä kenttätöitä tekeville arkeologeille, mutta myös arkeologian opiskelijoille ja harrastajille sekä lähitieteiden edustajille.
Meriväylien rakennusperintö
Harri Nyman, toim. Marja-Leena Ikkala
2009, 76 s., ISSN 1236-6447, URN:ISBN:978-951-616-200-6 (pdf)
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21
Merimerkit muovaavat saariston ja rannikon kulttuurimaisemaa, samalla ne muodostavat tärkeän liikennehistoriallisen kokonaisuuden. Meriväyliemme vanhimpia merimerkkejä ovat olleet kivistä kootut kummelit sekä riukukaasat. Pookeja, eli valottomia tunnusmajakoita on pystytetty 1600-luvulta alkaen. Suomen vanhin säilynyt merimerkki on komea Lyökin pooki vuodelta 1757. Julkaisussa esitellään 142 maamme merkittävimpiin kuuluvaa merenkulun rakennusperintökohdetta. Tiedot perustuvat Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella vuosina 1996-2000 tehtyihin rakennushistoriallisiin inventointeihin. Suurimman tilan saavat kohde-esittelyt. Jokaisesta kohteesta kerrotaan lyhyesti sen historia, rakennusaika, kuinka sitä käytettiin ja miten kohde on säilynyt.
Suomenlinnan arkeologinen selvitys
Ritva Veijola-Reipas
2008, 25 s., ISBN 978-951-616-186-3(pdf), ISSN1236-6447
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 19
Selvitys on tehty Suomenlinnan linnoituksen käytön ja hoidon tueksi. Se palvelee linnoituksen käynnissä olevaa asemakaavoitusta ja hoitosuunnitelman tekoa. Se ohjaa myös muinaismuistolain soveltamista linnoituksessa.
Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917–1970
Marja-Teettu Knapas ja Soile Tirilä
2008, pdf, ISBN 951- 616-150-2, ISSN1236-643
Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 3
Ajanjaksolla rakennettiin noin kaksisataa uutta kirkkoa. Museoviraston julkaisu esittelee viisikymmentä arkkitehtuuriltaan sekä yhteiskunnallisilta ja toiminnallisilta tavoitteiltaan korkeatasoista kirkkoa. Niistä 44 on suojeltu kirkkolain nojalla.
Kansallisaarteita kaikille - Museoviraston saavutettavuussuunnitelma
Tapani Sainio ja Helena Edgren (toim.)
2007, ISBN 978-951-616-165-8
Saavutettavuussuunnitelmassa on määritelty Museoviraston tavoitteet kulttuuriperinnön saavutettavuuden edistäjänä sekä alustavat toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma kattaa Museoviraston tilat, toiminnan ja tiedon.
Oppia menneisyydestä, katse tulevaisuudessa
Museoviraston kulttuuriperintökasvatuksen strategia 2006–2010
Kulttuuriperintökasvatus-työryhmä
2006, 23 s., ISBN 951-616-151-0 (pdf), ISBN 951-616-152-9 (nid.)
Vrouw Maria – selvitys tutkimuksista, tuloksista ja tulevaisuuden eri vaihtoehdoista
Marja Pelanne ja Sallamaria Tikkanen (toim.)
2007, ISBN 978-951-616-169-6 (pdf), ISBN 978-951-616-168-9 (nid.)
Amsterdamista Pietariin matkalla ollut hollantilainen kauppalaiva Vrouw Maria haaksirikkoutui ja upposi Nauvon ulkosaaristoon vuonna 1771. Alukseen oli lastattu mm. sokeria, väriaineita, sinkkiä, kankaita sekä taide-esineitä Venäjän keisarinna Katariina Suurelle. Aluksen hylky löydettiin vuonna 1999. Museovirasto on tutkinut hylkyä vuosina 2000-2004. Selvityksessä esitellään tutkimuksia ja niiden tuloksia, tarkastellaan hylyn kulttuurihistoriallista merkitystä, vastataan julkisuudessa usein esille nousseisiin kysymyksiin, kuvataan miten hylkykohteita on on esitelty eri puolilla maailmaa sekä tarkastellaan viittä eri vaihtoehtoa Vrouw Maria -hylyn tulevaisuudesta. Selvityksen lopussa on Museoviraston suositus siitä mitä Vrouw Marialle tulisi tehdä.
Nomination of Paimio hospital for inclusion in the World Heritage list
Margaretha Ehrström, Sirkkaliisa Jetsonen ja Tommi Lindh (toim.)
2005, 84 s., nid.,ISBN 951-616-134-0, ISBN 951-616-135-9 (pdf), ISSN 1236-6447
Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 13
Esitys Paimion sairaalan liittämiseksi maailmaperintökohteisiin.