Varautumisohjeet

Suomessa suojellaan kulttuuriomaisuutta kansallisella lainsäädännöllä sekä kansainvälisin sopimuksin. Pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta antavat säännöksiä omatoimisesta varautumisesta. Rakennuksen omistaja ja haltija, virasto tai laitos on asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteen syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteessa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.

Valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määriteltävään rakennukseen tai muuhun kohteeseen, jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma.

Suojeltavien kulttuuriomaisuuskohteiden omistajasta riippumatta pelastuslain mukainen omatoiminen varautuminen muodostaa kulttuuriomaisuuden turvaamisen perustan. Varautumisessa tulisi henkilöturvallisuuden ohella huomioida myös omaisuuden suojaaminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vahinkojen ehkäisyyn ja rajoittamiseen sekä kohteesta vastaavan omaan varautumiseen.

Ohjeet kulttuuriperinnön suojelemiseksi kriisitilanteissa

Ennakoiva suojelu / Varautuminen

• Riskeihin varaudutaan asianmukaisesti:
  • riskianalyysi, jossa kartoitetaan mahdolliset uhkakuvat ja kriisitilanteet
  • ajantasainen pelastussuunnitelma (henkilöturvallisuuden lisäksi suunnitelma kulttuuriperinnön pelastamiseksi, suunnitelma tehdään yhteistyössä paikallisten palo- ja pelastusviranomaisten sekä henkilöstön kanssa ja sen toimintamalleja harjoitellaan)
  • turvallisuushenkilöstö on nimetty ja koulutettu, suojelujohtaja ja apulaissuojelujohtaja nimetty
  • tiedotusverkosto on nimetty, viestintä- ja raportointivastaava on nimetty
  • tehokkaat järjestelmät: palo- ja murtoilmaisimet, hälyttimet, sammutusjärjestelmät
  • sammutus- ja pelastusmateriaalit ja -välineet, taskulamput, henkilösuojaimet, ensiaputarvikkeet
  • tehokas kulunvalvontajärjestelmä, sisääntulotiet on varmistettu (murtohälyttimet) ja valaistu
  • varajärjestelmät sähkön ja lämmönjakelun sekä tietojärjestelmien toimimiseksi
  • henkilökunnan säännöllinen kouluttaminen, harjoitukset
• Rakennuksista on määritelty ne osat, jotka tulee ensisijassa pelastaa sekä esimerkiksi ne ikkunat tai ovet, jotka puolestaan voidaan rikkoa savunpoiston tai muun tarpeen takia.
• Arvokas irtaimisto, taideteokset ja esineistö sekä suojellut interiöörit ja rakennusosat on dokumentoitu (luettelointi ja vähintään valokuva, arvoesineiden valvontajärjestelmä) ja luokiteltu esim. kolmeen "arvoluokkaan", arvokkaimmat esineet on turvamerkitty (esim. varkaustilanteissa tunnistettavissa).
• Evakuoitavien esineiden irrotus paikoiltaan ja kuljetus on suunniteltu ja ohjeistettu etukäteen. Esineiden kiinnitykset esimerkiksi seiniin on toteutettu siten, että ne ovat helposti irrotettavissa kriisitilanteessa.
• Käytettävissä on lista ja yhteystiedot asiantuntijoista, joihin on ennalta sovittu otettavan yhteyttä kriisitilanteessa (suojeluviranomaiset, eri materiaalien konservaattorit ym.).
• Evakuoitavaa esineistöä varten on varattu tilapäisiä suojamateriaaleja, - rakenteita ja varastotiloja (esim. koottavat sateelta suojatut muovikatokset, hiekkasäkit, kevytrakenteiset suojat). Kriisiajan väistötilat on määrittely, kriisiajan kuljetuskaluston järjestämistä varten on suunnitelma. Tietojärjestelmien toiminta kriisitilanteissa on turvattu.

Toimintaohjeet kriisitilanteissa

• Hälytys ja tiedottaminen: palokunnan ja/tai poliisin hälyttäminen, (yleinen hätänumero 112, kerrotaan: mitä on tapahtunut, kaupunki, osoite ja kerros, vastataan kysymyksiin, puhelin suljetaan vasta kun siihen on saatu lupa ), tiedottaminen kohteen turvallisuusjohtajalle sekä muille suojeluvastaaville, suojeluorganisaation toiminnan käynnistäminen, yhteys suojeluasiantuntijoihin (konservaattorit ym. : ohjeet ensiapukonservointia varten, lisävaurioiden ehkäiseminen), poliisin, palo- ja pelastusyksiköiden ohjaaminen kriisialueelle.
• Huolehditaan henkilöturvallisuudesta (poistuminen, ensiapu) sekä alkusammutuksesta ym.
• Varkaus- ja ryöstötapauksissa painetaan mieleen ja dokumentoidaan ryöstäjän tuntomerkit (ääni, erikoistuntomerkit), kiinnitetään huomiota ryöstäjän pakenemiseen, varmistetaan mahdolliset todistajat ym.
• Pommiuhkatilanteissa pyritään voittamaan aikaa, selvittämään tarkka tapahtumapaikka, evakuoimaan ihmiset ja arvokkaimmat esineet.
• Vesivahinkotilanteissa suljetaan päähana, katkaistaan sähkölaitteet vesivahingon alaisista kohteista ja suojataan esineitä ja laitteita paikoillaan tai evakuoidaan irrotettavat esineet ennalta määriteltyyn varastotilaan.
• Arvokkaiden rakennusten, interiöörien ja rakennusosien säilyttämiseksi arvioidaan, voidaanko vaurio rajata kohteen tiettyyn osaan ja keskittää toimenpiteet arvokkaimman osan pelastamiseen. Arvioidaan onko esim. vedellä sammuttamisesta enemmän vaaraa rakenteille kuin mitä näillä toimenpiteillä kyetään pelastamaan ("antaa palaa hallitusti"), vältetään tarpeettomia purkutöitä.
• Varmistetaan tiedonkulku sekä sovitaan tiedotusvastuusta medialle.
• Pelastetaan arvokkain irtaimisto ja esineistö.
  • Arvokkaiden esineiden ja taideteosten siirtäminen on aina riski. Mikäli vaurio kyetään kohteessa rajaamaan ja esineet voidaan jättää paikalleen, ne suojataan itse kohteessa. Esineistö on suojattava mekaanisilta vaurioilta, kosteudelta, laskeutuvalta pölyltä, lialta ja ilkivallalta.
  • Esineet irrotetaan paikoiltaan ja siirretään kohteesta ennalta määriteltyyn, turvalliseen suojatilaan. Väliaikaisten suoja-/varastotilojen rakentaminen, kuljetuskaluston hankkiminen ja kriisivarastotilojen käyttöönotto. Suojatilan on oltava lukittavissa, samoin riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. Siirrettävät esineet dokumentoidaan, luetteloidaan ja huolehditaan että vaurioituneista tai rikkoutuneista esineistä otetaan kaikki osat talteen. Huolehditaan siirtovaiheessa esineiden suojauksesta säältä, ilkivallalta ym., siirtovaihe on aina vartioitava.

Toimintaohjeet kriisitilanteiden jälkeen

• Poliisi suorittaa ensin omat tutkimuksensa, poliisin ohjeiden mukaisesti käynnistetään mahdollisimman nopeasti vaurioituneen kulttuuriomaisuuden jäänteiden tutkimus ja dokumentointi (vaurioituneitakaan osia ei saa hävittää ennen asiantuntijan suorittamaa tutkimusta ja dokumentointia).
• Estetään laajempien vahinkojen syntyminen. Mikäli rakennuksissa tai rakenteissa on sortumisvaara, alue tyhjennetään ja eristetään. Sortumisvaarassa olevat rakenteet tuetaan. Mikäli rakenteita ei voida enää tukea, on ne purettava hallitusti ja purkutyö on dokumentoitava. Vaurioituneet rakennusosat suojataan katoksin ym. (sadesuoja ja tuulisuoja). Veden pääsy rakenteisiin estetään, samoin esineiden kastuminen.
• Arvokkaat esineet ja interiöörit suojataan pölyltä, lialta (puuvillakangas) ja vedeltä (jos suojataan muovilla, on huolehdittava, ettei synny homevaurioita).
• Kastuneen rakennusmateriaalin ja esineistön homehtuminen estetään. Esineistö käsitellään konservaattorien ohjeiden mukaisesti, esimerkiksi pakastetaan tai kuivataan muulla tavoin.
• Vaurioituneet katot, ovet ja ikkunat sekä muut rakennusosat tai kiinteä sisustus suojataan väliaikaisesti tai korjataan, huom. myös murtosuojaus.
• Otetaan talteen ja varastoidaan eniten informaatiota sisältävät tai muuten tärkeimmät jäänteet siitä materiaalista, joka muuten on menossa kaatopaikalle.
• Varastettu tai hävinnyt arvokas esineistö kartoitetaan, luetteloidaan ja ilmoitetaan poliisille sekä rajavalvontaan (maastavientikielto ym.).
• Sovitaan tilanteen seurantavastuusta sekä tiedottamisen vastuista.
• Alue pidetään suljettuna ulkopuolisilta, organisoidaan vartiointi.
• Dokumentoidaan kokonaistilanne (toimintapäiväkirja, valokuvaaminen), säilyneet ja vaurioituneet esineet sekä rakennusosat (kaikkien merkittävien löytöjen ja havaintojen valokuvaaminen, piirtäminen, kirjoittaminen muistiin ym.). Huom. kriisin jälkeen kerätään kaikki dokumentointiaineisto yhteen ja kootaan loppuraportti.