Kooste Museoalan Teemapäiviltä 2021
Sivun sisällysluettelo
Kuva: Matti Poutvaara, 1950. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma.
Kooste Museoalan Teemapäiviltä 2021
Museoviraston vuosittaiset Museoalan Teemapäivät järjestettiin vuonna 2021 kaikille avoimena ja maksuttomana verkkotapahtumana. Teemapäivillä käsiteltiin tietoon liittyviä kysymyksiä. Millainen tieto löytää yleisönsä? Mikä on museoiden vahvuus tiedon tuottajina, säilyttäjinä ja välittäjinä? Miten museoiden tieto kiinnittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Museoalan Teemapäivät 2021
Teema: Tiedon lähteiltä valtavirtaan
Ajankohta: 8.11.2021
Paikka: verkkotapahtuma
Järjestäjä: Museoalan kehittäminen, Museovirasto
Twitter: #teema21
Facebook: Museoalan Teemapäivät
Instagram: museoalanteemapaivat
Teemapäivät järjestettiin toista kertaa kokonaan verkkotapahtumana. Seminaariin oli ilmoittautunut 559 osallistujaa.
Teemapäivät olivat osa Tutkitun tiedon teemavuotta, joka oli opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke. Teemavuosi kokosi yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.
Tiedon lähteiltä valtavirtaan
Lue tai lataa seminaariohjelma ja puhujien esittelyt (saavutettava pdf).
Tiina Merisalo (kuva: Ilari Järvinen), Åsa Wikforss (kuva: Christer Sturmark), Reima Välimäki (kuva: Aki Luotonen), Virpi Suutari (kuva: October Oy), Pirjo Hamari (Ilari Järvinen).
Osio 1: Tutkittu tieto
Teemapäivien ensimmäisessä osassa keskityttiin pohtimaan tiedon luonnetta. Tänä päivänä tiedon tulva on valtava. Tutkittua tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi ja vastaamaan monimutkaistuvan yhteiskunnan suuriin kysymyksiin. Samaan aikaan julkinen keskustelu kärjistyy, ja tutkitun tiedon rinnalla huomiosta kilpailevat vaihtoehtoiset faktat. Mihin tietoon voi luottaa?
Osiossa 1 kuultiin neljä asiantuntijapuheenvuoroa, joissa jokaisessa tarkasteltiin tutkittua tietoa sekä sen merkityksiä yhteiskunnassa ja keskustelussa. Moderaattorina toimi Pirjo Hamari Museovirastosta.
Teemapäivät alkoivat Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalon avauspuheenvuorolla, josta siirryttiin keynote-puhuja filosofi, kirjailija Åsa Wikforssin puheenvuoroon, joka käsitteli tiedon ja demokratian moninaista suhdetta. Seuraavaksi kulttuurihistorioitsija, dosentti Reima Välimäki puhui verkossa leviävästä misinformaatiosta ja pseudohistorioista, sekä museoihin ja Museovirastoon liittyvistä salaliittoteorioista. Osion päätteeksi kuultiin dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutaria, jonka kanssa keskusteltiin tiedosta, tarinoista ja tulkinnoista.
Puheenvuorot:
- Åsa Wikforss, Tukholman yliopisto: Knowledge and Democracy
- Reima Välimäki, Turun yliopisto: Suomen muinaishistorian piilottajat? Museoihin liittyvät salaliittoteoriat ja misinformaatio verkkokeskusteluissa
- Virpi Suutari: keskustelu tiedosta, tarinoista ja tulkinnoista
Laura Arikka (kuva: Marica Rosengård), Elisa Sarpo (kuva: Matti Kilponen), Sami Louekari (kuva: Santeri Haranto), Riitta Ojanperä (kuva: Jenni Nurminen), Laura Friman (kuva: Lauri Tamminen), Minna Karvonen (kuva: Katarina Koch).
Osio 2: Asiantuntijana vaikuttamassa
Teemapäivien toisessa osassa tarkasteltiin yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja ja luonnetta. Yhä useammalla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Rinnakkaisia keskusteluja käydään eri foorumeilla ja ihmisten todellisuuden erkaantuvat toisistaan. Voisiko kulttuuriperintö toimia siltana erilaisten todellisuuksien välillä? Miten museot voisivat osallistua asiantuntijoina yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Osiossa 2 kuultiin puheenvuoroja ja käytiin keskustelu tiedolla vaikuttamisesta. Moderaattorina toimi toimittaja Laura Friman.
Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka avasi osion yhteiskunnallista keskustelua ja kaikkien mukaan kutsumista käsitelleellä puheenvuorollaan. Seuraavaksi Arikka, Kansallismuseon Elisa Sarpo, maatalousmuseo Saran Sami Louekari ja Kansallisgallerian Riitta Ojanperä keskustelivat tiedolla vaikuttamisen tavoista, paikoista ja mahdollisuuksista. Osion päätti opetus- ja kulttuuriministeriön Minna Karvosen kommenttipuheenvuoro.
- Laura Arikka, Erätauko-säätiö: Mukaan kutsuminen muuttaa meitä kaikkia - Museot yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistajana
- Keskustelu: Miten ja missä vaikutat? Mukana Laura Arikka (Erätauko-säätiö), Elisa Sarpo (Suomen kansallismuseo), Sami Louekari (Suomen maatalousmuseo Sarka) ja Riitta Ojanperä (Kansallisgalleria)
- Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö: kommenttipuheenvuoro
Minna Karvosen esitysdiat
Eeva Teräsvirta, Johanna Kaakinen (kuva: Turun yliopiston viestintä), Mikko Nykänen (kuva: mielikuvittaja Tomi Aho), Reettä Lepistö, Mariia Niskavaara (kuva: Sofi Perikangas), Eeva Kristiina Harlin, Ulla Salmela (kuva: Ilari Aalto).
Osio 3: Tietoa, tunnetta ja toimintaa
Teemapäivien kolmannessa osassa käännettiin katseet museoiden vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin tiedon tuottajina, välittäjinä ja esittäjinä. Museoilla on valtavat kokoelmat ja aineistot, jotka ovat loputon tutkimattoman tiedon lähde. Museot ovat menneisyyden tulkitsemisen ja tiedon tarinallistamisen asiantuntijoita. Miten vahvuudet käännetään tiedolla vaikuttamiseksi, tunnetta unohtamatta?
Viimeisen osan moderaattorina toimi Eeva Teräsvirta Museovirastosta.
Osa alkoi FINSCI-hankkeen Johanna Kaakisen puheenvuorolla tunteista ja oppimisesta. Tämän jälkeen Ateneumin Kaikuu-hankkeen Mariaa Niskavaara, Vapriikin Reettä Lepistö, Postimuseon Mikko Nykänen ja Saamelaismuseo Siidan Eeva-Kristiina Harlin esittelivät museoalan hankkeensa. Seminaari päättyi Museoviraston Ulla Salmelan päätössanoihin.
Puheenvuorot:
- Johanna Kaakinen, FINSCI-hanke: Kiinnostus, ällistys, uteliaisuus - tunteiden kautta tehokkaaseen oppimiseen
- Mariia Niskavaara, Ateneum: Kenelle tieto kuuluu? Tiedon ja tietämisen politiikka Ateneumin Kaikuu-hankkeessa
- Reetta Lepistö, Vapriikki: Valokuvista tutkimukseksi – museo tieteen mahdollistajana
- Mikko Nykänen, Postimuseo: Kuoleeko paperisanomalehti? – Museo keskustelun herättäjänä
- Eeva-Kristiina Harlin, Saamelaismuseo Siida: Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu. Katse menneisyyteen tulevaisuutta varten
- Ulla Salmela, Museovirasto: seminaarin päätössanat
Työpajat 9.11.2021
Teemapäivät jatkuivat tiistaina 9.11.2021 Dynamo-hankkeen, FINSCI-hankkeen ja kulttuuriperintöstrategiatyöryhmän järjestämillä työpajoilla, joissa käsiteltiin tietoa, tunteita ja tulevaisuutta.
Tulevaisuusperintöverstaan suunnitteluklinikka
Järjestäjä: Suomen Metsämuseo Lusto, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto
Aika: 9.11.2021 klo 13–16 (1h/museo)
Paikka: Verkossa
Dynamo-hanke (Suomen Metsämuseo Lusto, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osasto) järjestivät verkkotilaisuuden, jossa työskenneltiin tulevaisuusaiheen äärellä. Työpajassa kuultiin kokemuksia dynaamisen museon ja tulevaisuusperintöverstaan kehittämisestä, sekä suunniteltiin ohjatusti oman museon tulevaisuusperintöverstaan aihio.
Tunne tietosi -työpaja
Järjestäjä: FINSCI-hanke
Aika: 9.11.2021 klo 13–16
Paikka: Kansallismuseon Vaunuvaja
Johanna Kaakinen piti Teemapäivillä 8.11. puheenvuoron Kiinnostus, ällistys, uteliaisuus – tunteiden kautta tehokkaaseen oppimiseen. Tässä mini-hackathonissa syvennyttiin tarkemmin puheenvuoron aiheeseen ja mennään sanoista tekoihin. Mini-hackathonin teema oli museo- ja kirjastokävijöiden tunnekokemus: tunteiden herättäminen, mittaaminen ja mittauksesta saatavan tiedon hyödyntäminen oppimisen ja kävijäkokemuksen väkevöittäjänä näissä ympäristössä.
Kulttuuriperintö 2030 -työpaja
Järjestäjä: Kulttuuriperintöstrategiatyöryhmä
Aika: 9.11.2021 klo 9–11
Paikka: Verkossa
Suomelle valmistellaan sen ensimmäinen kulttuuriperintöstrategia vuosina 2021-2022. Tulevan strategian aikajänne on vuoteen 2030 asti. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on vahvistaa kulttuuriperintötiedon asemaa yhteiskunnassa. Työapajassa keskusteltiin siitä, miten kulttuuriperintötietoa tulevaisuudessa tuotetaan ja käytetään. Miten muistiorganisaatiot voivat osaltaan edistää yhteiskunnan kannalta relevantin kulttuuriperintötiedon muodostumista?
Marko Hyvärinen (kuva: Helsingin yliopisto), Kirsi Ojala (kuva: Janne Haikari), Elina Räsänen (kuva: Veikko Somerpuro), Tapani Sainio (kuva: Liisa Vallin), Tiina Merisalo (kuva: Ilari Järvinen).
Tutkimaton tieto -verkkokeskustelu 11.10.2021
Museovirasto järjesti Teemapäivien etkoina toimineen maksuttoman, avoimen Tutkimaton tieto -verkkokeskustelun maanantaina 11.10. klo 13.30–15.
Keskustelussa suunnattiin katse museoiden laajoihin kokoelmiin ja aineistoihin, jotka ovat tutkimattoman tiedon loputon varanto. Tiedon tuotantoa joukkoistetaan ja kansalaistieteen havainnot vahvistavat tieteellistä tutkimusta. Museot tallentavat aktiivisesti nykypäivän ilmiöitä ja ihmisten kokemuksia. Millainen vastuu museoilla on kerätyn aineiston avaamisessa ja hyödyntämisessä? Miten museoiden kokoelmat ja aineistot saataisiin entistä laajemmin tutkijoiden käyttöön? Millaista piilevää potentiaalia on vielä hyödyntämättä yliopistojen ja museoiden välisessä yhteistyössä?
Mukana keskustelemassa olivat Marko Hyvärinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus), Kirsi Ojala (Espoon kaupunginmuseo), Elina Räsänen (Helsingin yliopisto) ja Tapani Sainio (opetus- ja kulttuuriministeriö). Keskustelua moderoi Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo.