Museovirasto 087

Usein kysyttyä

Usein kysytyt kysymykset museoiden valtionosuuden piiriin hakemiseen liittyen

Sivulla olevat kysymykset ja vastaukset on päivitetty 13.1.2023.

Hakemus tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa https://okm.fi/asiointipalvelu

Yhteisön puolesta asioiva kirjautuu asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta lisäksi Y-tunnusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Asiointipalvelun Suomi.fi-valtuusrooleja käyttämällä varmistetaan, että henkilöllä, joka valmistelee ja lähettää valtionavustushakemuksen, on oikeus edustaa yhteisöä.

Yksityishenkilö tarvitsee kirjautumiseen joko henkilökohtaisen pankkitunnisteen, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin.

Lue lisää Suomi.fi -valtuuksista Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

• Hakemuksen lähettämisen jälkeen ruudulle tulee viesti: Hakemus on lähetetty onnistuneesti. Kiitos hakemuksestasi! Lisäksi hakemuksen yhteyshenkilön sähköpostiin tulee kuittaus hakemuksen saapumisesta. Mikäli näin ei tapahdu, hakemuksen lähettäminen ei ole onnistunut.

Mihin saakka voimme täydentää hakemusta?

Hakemusta voi täydentää kaksi viikkoa hakuajan päättymisen jälkeen, eli 8.3.2023 asti.

Mikäli museon tulee valtionosuuden edellytysten täyttymiseksi tehdä muutoksia sääntöihin tai laatia talous- ja toimintasuunnitelma tai kokoelmapoliittinen ohjelma eivätkä asiakirjat valmistu hakuajan puitteissa, on näiden osalta annettu lisäaikaa hakemuksen täydentämiseksi. Hakemuksessa tulee ilmoittaa, että sääntöjen tai toiminta- ja taloussuunnitelman tai kokoelmapoliittisen ohjelman valmistelu on vireillä. Valmiit asiakirjat (sääntömuutosten osalta yhteisön päätös sääntöjen muuttamisesta ja toimittamisesta PRH:lle) tulee toimittaa hakemuksen täydennykseksi viimeistään 31.5.2023.

Miten hakemusta täydennetään?

Kirjautumalla asiointipalveluun, Omat hakemukset -sivulla, Lähetetyt -välilehdellä.

Hakemusasian kohdalla on Täydennä -linkki.

Hakemusta täydennetään avaamalla siihen tarkoitettu lyhyt lomake.

Lomakkeella voi antaa tekstiä ja siihen voi liittää 5 liitettä.

Onko tarkoitus, että saman ylläpitäjän erilliset museot (esim. kulttuurihistoriallinen museo ja taidemuseo) hakevat yhdellä hakemuksella vai erillisillä hakemuksilla?

Jos esim. kaupungin VOS-museot on koottu yhden johtajan alle, haetaan yhdellä hakemuksella. Jos kulttuurihistoriallisella ja taidemuseolla on kummallakin oma (eri) johtajansa, voivat molemmat museot hakeutua erikseen valtionosuuden saajiksi. Silloin molemmilla täytyy siis olla oma, päätoiminen johtaja – koska tätä laissa valtionosuuden piiriin pyrkivältä museolta edellytetään.

Mikäli museot hakevat alueellista vastuumuseotehtävää, alueellinen suunnitelma on hyvä olla yhteinen ja yhdessä laadittu riippumatta siitä hakevatko museot valtionosuuden piiriin yhtenä museokokonaisuutena vai erillisinä museoina.

Olemme kunnallinen museo. Mitä merkitään hakemuslomakkeen ”Museon hallinto ja talous” –osiossa Museon tulot –kysymyksen kohtaan ”kunnan tuki”?

Kohtaan ”kunnan tuki” tulee kirjata vuoden 2021 tilinpäätöksestä lasketut museon nettomenot. Toisin sanoen bruttomenot vähennettynä valtionosuudella ym. valtionavustuksilla, TE-keskuksen palkkatuella, omalla varainhankinnalla (myyntitulot jne.) ja muilla mahdollisilla tuloilla.

Olemme kunnallinen museo. Mitä vastataan hakemuslomakkeen ”Museon hallinto ja talous” –osiossa kysymykseen: Onko museo kunnan tai muun julkisen tahon säännöllisen tuen piirissä?

Kunnallinen museo vastaa ”Kyllä”.

Hakemuslomakkeessa kysytään ”Museon henkilöstö” –osiossa päätoimisen museoalan asiantuntijahenkilöstön määrää yhteensä. Minkä vuoden tiedot tähän ilmoitetaan?

Vuoden 2021 tiedot.

Hakemuslomakkeen ”Museon ylläpitäjän säännöt” –osiossa kohdassa Museota ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi vastausvaihtoehdot ovat kyllä tai ei. Jos museota EI ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi, vastataanko kyllä vai ei?

Valtionosuuden edellytys on, että museota ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Jos edellytys täyttyy, vastataan ”Kyllä.”

Hakemuslomakkeessa kysytään: "Kokoelmien tutkimus- ja muu käyttö on järjestetty museon tiloissa - kyllä/ei". Tarkoitetaanko saman katon alla?

Pääasia on, että museolla on tila tai tiloja, jossa kokoelmien ja aineistojen tutkimus- ja muu käyttö on mahdollista. Ei edellytetä, että kaikki museon toiminta on samassa rakennuksessa.

Mitä tarkoitetaan kokoelman hallinnointia koskevalla sopimuksella?

Mikäli valtionosuuden piiriin hakevan museon ylläpitäjä ei omista museon vastuualuetta kuvastavaa keskeistä kokoelmaa itse, vaan hallinnoi kokoelmaa tai sen osaa sopimuksen perusteella (sopimusosapuolen tulee olla kunta, kuntayhtymä, yksityinen yhteisö tai säätiö), niin siinä tapauksessa hakemuksen liitteeksi laitetaan tämä sopimus/sopimukset.

Tarvitseeko kunnallisen museon toimittaa hakemuksen liitteenä arvonlisäverollisuutta koskeva verottajan päätös?

Ei. Kunnallisilta museoilta ei tarvita selvitystä arvonlisäverollisuudesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesti arvonlisäveroa vastaava yksikköhinnan korotus voidaan tehdä vain yksityisille ylläpitäjille. Kunnallisten museoiden kustannuspohjaan sisältyviä menoja käsitellään aina arvonlisäverottomina.

Liitetiedostojen kokoraja 5 mb on liian pieni.

Liitetiedostojen kokoraja on ehdoton. Hätätapauksissa liitteet voi lähettää OKM kirjaamon sähköpostiin kirjaamo.okm@gov.fi, josta ne voidaan liittää hakemuksen liitteiksi. Jotkut haun liitteet ovat pakollisia kaikille hakijoille, ja ilman tällaiseksi merkityn liitteen liittämistä ei hakemuksen lähettäminen onnistu lainkaan. Liitteen tuottaminen esim. alhaisemmalla resoluutiolla voi auttaa, zippausta ei suositella. Pakolliseen kohtaan voi laittaa word- tai pdf –muotoisen selvityksen liitteenä siitä, että varsinainen liite lähetetään sähköpostilla.

Olemme kunnallinen museo. Mitä tarkoitetaan ylläpitäjän säännöillä ja/tai museon toimintasäännöillä?

Kuntalain mukaan tehdään hallintosääntö (90§) sekä kuntastrategia (37§). Kunnallisella museolla voi olla oma asiakirja nimeltään museon säännöt, jotka hyväksytään vastaavassa lautakunnassa, jossa käy ilmi museon vastuualue ym., tai sitten museon säännöt, ml. vastuualue, voi olla määritelty vain hallintosäännössä. Joka tapauksessa tämä on kunnan päätettävissä oleva asia.

Asiakirjan nimi on tässä vähemmän oleellinen, kuin se, että kunnallisesta ammatillisesta museotoiminnasta tulee olla kunnan päättävä asiakirja, jossa sen vastuualue ja toiminta on määritelty (=säännöt). Sääntöihin tulee kirjata myös museokokoelmien säilymistä koskeva lauseke.

Olemme kunnallinen museo. Meillä ei ole minkäänlaista ylläpitäjän vahvistamaa toimintasääntöä eikä museotoimintaa ole mainittu hallintosäännössä. Miten toimimme?

Museolla tulee olla toimintaa ohjaavat säännöt, joissa sen vastuualue on määritelty. Mikäli kunnallisella museolla ei ole erillistä toimintasääntöä, tulee museon toimialan määrittely sisällyttää hallintosääntöön tai sen toimialan sääntöön, joka kattaa myös museon toiminnan. Näihin sääntöihin tulee kirjata myös museokokoelmien säilymistä koskeva lauseke. Toimintasääntöjen tulee olla museon ylläpitäjän vahvistamat.

Jos edellytys ei täyty, tulee hakemuksessa ilmoittaa, että sääntöjen laatiminen on vireillä.

Valmiit säännöt tulee toimittaa hakemuksen täydennykseksi viimeistään 31.5.2023.

Olemme yhdistyksen/säätiön/osakeyhtiön ylläpitämä museo. Yhdistyksen/säätiön säännöissä tai yhtiöjärjestyksestä ei käy ilmi, että tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen ja/tai että toimintaa ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi ja/tai että kokoelmien säilyminen on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa. Miten toimimme?

Museon ylläpitäjän säännöistä tai yhtiöjärjestyksestä tulee käydä ilmi, että:

• tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen

• toiminnan tarkoitus on muu kuin voiton tavoittelu

Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on nimenomaisesti todettava, ettei tarkoituksena ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Yhdistyksen tai säätiön säännöissä ei edellytetä tästä erillistä mainintaa, koska lain mukaan taloudellisen voiton tavoittelu ei voi olla yhdistyksen tai säätiön tarkoituksena.

Kaikkien yhteisöjen ja säätiöiden säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä on lisäksi todettava mahdollisen ylijäämän käytöstä, mahdollisten rahastojen varojen käytöstä sekä varojen käytöstä yhteisön tai säätiön toiminnan lakkauttamisen tai purkamisen yhteydessä. Maininnat ovat tarpeen sen varmistamiseksi, ettei yhteisön tai säätiön varoja voi käyttää voiton tai muun välittömän taloudellisen edun tuottamiseen sen toimintaan osallisille.

Tarkempi perustelu mahdollista ylijäämää koskevasta pykälästä: Yleinen taloudellisen voiton tavoittelun kielto löytyy jo voimassa olevista, valtionosuutta saavia kulttuurilaitoksia koskevasta lainsäädännöstä (museolaki, teatterilaki, orkesterilaki). Säännöstä on jo tulkittu niin, että sääntöihin on edellytetty mainintaa mahdollisen ylijäämän käytöstä.

Ohjeistuksen muutos liittyi osakeyhtiölain uudistukseen, jossa lakiin tuli nimenomainen säännös osakeyhtiön tarkoituksesta. Oikeusministeriön konsultoinnin pohjalta katsottiin tarpeelliseksi tarkentaa ohjeistusta myös yhdistys- säätiöpohjaisten kulttuurilaitosten osalta. Ylijäämän käyttöä koskevaa sääntömääräystä pidettiin tarpeellisena sen vuoksi, että vaikka yhdistyksen tai säätiön säännöissä määrätty tarkoitus ei voi olla pääasiassa taloudellinen, tämä ei kokonaan poista mahdollisuutta jakaa ylijäämää esimerkiksi avustusten muodossa toimintaan osallisille.

Kun ohjeistusta muutettiin lakien voimaan tullessa, toimittiin teattereiden osalta niin, että myös jo järjestelmän piirissä olleiden teattereiden yksityisten ylläpitäjien yhtiöjärjestykset ja säännöt käytiin läpi, ja ylläpitäjät tekivät niihin tarvittavat muutokset. Järjestelmän piirissä jo olleiden museoiden osalta tällaista läpikäyntiä ei silloin tehty. Museoiden osalta säännöt tarkistetaan ja niihin pyydetään tarpeelliset muutokset nyt valtionosuuden piiriin pyrkimisen yhteydessä. Näin kaikkia valtionosuutta koskevia kulttuurilaitoksia koskevaa lainsäädäntöä tulkitaan saman käytännön mukaan.

• kokoelmien säilyminen on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa

Jos edellytykset eivät täyty kaikilta osin, tulee hakemuksessa ilmoittaa, että sääntömuutos on vireillä. Valmiit asiakirjat (sääntömuutosten osalta yhteisön päätös sääntöjen muuttamisesta ja toimittamisesta PRH:lle) tulee toimittaa hakemuksen täydennykseksi viimeistään 31.5.2023.

Esimerkkimuotoiluja löydät tältä sivulta, kohdasta: "Esimerkkejä ylijäämän/varojen käyttöä koskevista sääntömääräyksistä"

Museollamme ei ole ollenkaan kokoelmapoliittista ohjelmaa tai se on auttamattomasti vanhentunut. Miten toimimme?

Museolla tulee olla kokoelmapoliittinen ohjelma. Kokoelmapoliittisesta ohjelmasta tulee käydä ilmi museon tallennusalueet ja kartuttamisen periaatteet sekä miten kokoelmien hoito ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Ohjelmaa tulee päivittää säännöllisesti. Jos edellytys ei täyty, tulee hakemuksessa ilmoittaa, että ohjelman laatiminen tai päivittäminen on aloitettu. Päätös kokoelmapoliittisen ohjelman laatimisesta tulee olla ylläpitäjän hyväksymä ja päätös tulee tehdä hakuajan puitteissa.

Valmis/päivitetty kokoelmapoliittinen ohjelma tulee toimittaa hakemuksen täydennykseksi viimeistään 31.5.2023 mennessä.

Museon kokoelmapolitiikkaa päivitettäessä kannattaa esimerkiksi soveltuvin osin hyödyntää Museoviraston julkaisemaa kokoelmapolitiikan muistilistaa:

https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/kokoelmapolitiikan-muistilista-museoille.pdf

Riittääkö, että museon kokoelmapoliittisessa ohjelmassa on määritelty, mitä kokoelmille tapahtuu museon lopettaessa toimintansa?

Ei. Tämä tulee olla määritelty museon toimintaa ohjaavissa, ylläpitäjän vahvistamissa säännöissä.

Riittääkö, että yhdistyksen/säätiön säännöissä tai osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä mainitaan varojen tai omaisuuden käytöstä museon lopettaessa toimintansa, katsotaanko että tämä kattaa myös museokokoelmat?

Ei. Säännöissä tulee olla nimenomaisesti maininta museokokoelmista ja miten niiden säilyminen on turvattu museon lopettaessa toimintansa.

Mitä tarkoitetaan monivuotisella tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskevalla suunnitelmalla? Meillä ei ole ylläpitäjän vahvistamaa monivuotisia suunnitelmaa.

Edellytyksenä ammatillisen museon hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että museolla on monivuotinen tavoitteita, toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma. Museon toiminnan tulee olla sekä hallinnollisesti että taloudellisesti järjestetty niin, että se mahdollistaa museotoiminnan edellytyksistä lähtevän päätöksenteon ja pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun. Suunnitelman tulee sisältää museon taloutta koskevien suunnitelmien lisäksi suunnitelmat museotoiminnasta ja sen eri osa-alueista. Suunnittelukauden pituutta ei ole erikseen määritelty, mutta sen tulee kattaa useampi vuosi.

Jos edellytys ei täyty, tulee hakemuksessa ilmoittaa, että suunnitelman laatiminen on vireillä.

Valmis suunnitelma tulee toimittaa hakemuksen täydennykseksi 31.5.2023 mennessä.

Olemme kunnallinen museo. Meillä ei ole monivuotista suunnitelmaa, sillä suunnitelmat ja budjetti tehdään vuodeksi kerrallaan. Miten toimimme?

Ensisijaisesti kohdassa tarkoitetaan monivuotista, museon ylläpitäjän vahvistamaa toimintaa ja taloutta koskevaa suunnitelmaa. Kyseeseen voi tulla myös toimintaa ja taloutta linjaava strategia- tai kehittämisasiakirja. Mikäli museolla ei ole ylläpitäjän vahvistamia taloutta ja toimintaa koskevia asiakirjoja tai näissä asiakirjoissa ei ole eritelty museon taloutta ja toimintaa koskevat tietoja, tulee hakemukseen liittää museon sisäiseen käyttöön laaditut taloutta ja toimintaa koskevat suunnitteluasiakirjat.

Jos edellytys ei täyty, tulee hakemuksessa ilmoittaa, että suunnitelman laatiminen on vireillä. Valmis suunnitelma tulee toimittaa hakemuksen täydennykseksi 31.5.2023 mennessä.

Kunnallisella museolla ei ole omaa talousarviota, vaan museon tulot ja menot sisältyvät toimialan/kunnan talousarvioon.

Kunnallinen museo liittää hakemukseen museon toimintaa koskevan talousarvion tai, mikäli museolla ei ole omaa talousarviota, toimialan/kunnan talousarvion.

Mitä tarkoitetaan museon säännöllisellä aukiololla?

Museolla tulee olla ainakin yksi museokohde, joka on avoinna ympäri vuoden. Ympärivuotisuudella tarkoitetaan, että museolla on yleisölle suunnattua toimintaa vähintään yhtenä päivänä viikossa, ympäri vuoden.

Säännöllinen aukiolo: riittääkö, että museo on yleisölle avoinna kesäkaudella ja muuten sopimuksen mukaan?

Ei riitä. Museolla tulee olla tarjolla yleisölle suunnattua toimintaa ympäri vuoden. Toimintamuodot ja palveluiden järjestämistavat voivat vaihdella, mutta yleisoille suunnatun toiminnan tulee olla aktiivista, ei passiivista reagointia.

Säännöllinen aukiolo: eikö museo voi enää jatkossa olla kiinni huoltotaukojen, näyttelyvaihtojen tai muiden vastaavien ajan?

Jatkossakin huoltotauot ovat sallittuja, samoin kuin esimerkiksi peruskorjauksista tai muista vastaavista syistä johtuvat tilapäiset sulkemiset.

Museonjohtajan on oltava päätoiminen. Katsotaanko johtajuus päätoimiseksi, vaikka sama henkilö hoitaa myös jollain %-osuudella muita tehtäviä?

Päätoimisuuden raja on vähintään 30 h / viikko.

Lasketaanko esim. museota ylläpitävän säätiön toiminnanjohtaja päätoimiseksi museonjohtajaksi, jos hänen toimenkuvansa vastaa museonjohtajan tehtävää?

Kyllä, mikäli kelpoisuusedellytykset ja päätoimisuus täyttyvät. Johtajan tulee olla päätoiminen ja hänellä tulee olla virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja tehtävän edellyttämä riittävä perehtyneisyys museon toimialaan ja tehtäviin. Lain siirtymäsäännöksen mukaan ne henkilöt, jotka ovat täyttäneet museonjohtajalle tai museoalan asiantuntijalle lain voimaantullessa voimassa olevassa lainsäädännössä säädetyt vaatimukset ja jatkavat museossa samassa tehtävässä, täyttävät edellytykset niin kauan kuin toimivat kyseisessä tehtävässä.

Tuleeko myös sijaisten täyttää henkilöstön kelpoisuutta koskevat vaatimukset?

Henkilöstön osalta edellytyksenä museon hyväksymiselle valtionosuuteen oikeutetuksi on, että

  • museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen johtaja, jolla on virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja tehtävän edellyttämä riittävä perehtyneisyys museon toimialaan ja tehtäviin
  • museolla on vähintään kaksi päätoimisessa palvelussuhteessa työskentelevää museoalan asiantuntijaa, joista toinen voi olla samalla museon johtaja ja joilla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä suoritetut museologian perusopinnot

Johtajan tai museoalan asiantuntijoiden lyhytaikaiset virkavapaudet ja sairaus- ym. poissaolot eivät vaikuta arvioitaessa edellytyksen täyttymistä. Jos kyseessä on pidempi, esimerkiksi useita kuukausia kestävä poissaolo, eivätkä johtajaa tai museoalan asiantuntijoita koskevat edellytykset muuten täyty, tulisi tehtävään ottaa kelpoisuusvaatimukset täyttävä sijainen.

Hakemuksessa tulee esittää selvitys siitä, että uuden lain mukaiset museon johtajan ja museoalan asiantuntijoiden kelpoisuutta koskevat edellytykset täyttyvät viimeistään uuden lain tullessa voimaan 1.1.2020.-1.1.2024.

Jos johtaja tai museoalan asiantuntija on aloittanut tehtävässä ennen uuden lain voimaantuloa ja hän täyttää nykyisen lain mukaiset edellytykset kyseiseen tehtävään, hän täyttää siirtymäsäännöksen perusteella myös uuden lain mukaiset edellytykset niin kauan kuin hän toimii kyseisessä tehtävässä.

(Päivitetty 13.12.2022)

Esimerkkejä ylijäämän/varojen käyttöä koskevista sääntömääräyksistä

Esimerkkilauseet on poimittu todellisista VOS-toimijoiden säännöistä/yhtiöjärjestyksistä. Lauseet ovat vain esimerkkejä siitä, miten määräykset voi muotoilla. Ne eivät välttämättä kaikissa tapauksissa sovellu käytettäväksi sellaisenaan ja määräykset on voitu muotoilla säännöissä/yhtiöjärjestyksessä muulla tavoin. Sääntömääräyksiä laadittaessa tulee ottaa huomioon niiden soveltuvuus toimijan erityispiirteisiin ja sääntöjen/yhtiöjärjestyksen kokonaisuuteen. Esimerkiksi muotoilu ”säätiön saamat omaisuudenlisäykset” kattaa myös mahdollisen ylijäämän.

Huom. Esimerkit ovat vain esimerkkejä ja sama tarkoitus voidaan hoitaa erilaisilla muotoiluilla.

Yhdistys

Yhdistyksen toiminnasta mahdollisesti syntyvä ylijäämä ja mahdollisten rahastojen tuotot käytetään kokonaisuudessaan yhdistyksen tarkoituksen tukemiseen…

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Säätiö

…Peruspääoman tuotto, tilinpäätöksen osoittama mahdollinen ylijäämä sekä muut käyttörahaston varat tulee käyttää säätiön tarkoituksen toteuttamiseen…

Jos säätiö puretaan tai lakkautetaan, luovutetaan säätiön jäljellä olevat varat ja omaisuus X:lle [säätiön perustaja] käytettäväksi sääntöjen X §:ssä määrättyä tarkoitusta vastaavalla tavalla.

Osakeyhtiö

…Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen…

Yhtiö ei jaa osinkoa. Osakepääomaa alennettaessa, hankittaessa tai lunastettaessa omia osakkeita varat on jaettava X:n [OY:n omistava kunta] osoittamaan yleishyödylliseen …toimintaan. Vastaavasti rahastojen varoja voidaan käyttää ainoastaan …toiminnan järjestämiseen tai muuhun edellä mainittuun tarkoitukseen.

Purettaessa yhtiö tai kun yhtiö poistetaan rekisteristä, on jäljellä olevat varat sen jälkeen, kun yhtiön velvoitteet on hoidettu ja kun osakkeenomistajille on palautettu osakkeista yhtiölle maksettu määrä, käytettävä X:n [OY:n omistava kunta] osoittamaan yleishyödylliseen …toimintaan.

Esimerkkejä kokoelmien säilymisen turvaamiseen liittyvistä sääntömuotoiluista

Huom. Esimerkit ovat vain esimerkkejä ja sama tarkoitus voidaan hoitaa erilaisilla muotoiluilla.

”Yhdistyksen purkautuessa tai muuten tullessa lakkautetuksi käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

Lisäksi huolehditaan museokokoelmien säilymisestä museokokoelmina jonkin oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa, sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.”

TAI

”Yhdistyksen lopettaessa toimintansa luovutetaan yhdistyksen museokokoelmat sellaiselle oikeuskelpoiselle yhteisölle, jonka hallinnassa museokokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu.”

TAI

”Jos yhdistys lakkautetaan, xxxxx-museon museokokoelmat on luovutettava oikeuskelpoiselle yhteisölle käytettäväksi edelleen museotarkoitusta varten.”

ELLER

”Vid upplösning av föreningen överlåts av dess medel något ändamål som främjar hembygdsarbete samt ombesörjs arkivets, museisamlingarnas och föreningens övriga egendoms fortbestånd i en rättskapabel sammanslutnings besittning, i enlighet med det som föreningens sista möte beslutar.”

ELLER

”Då föreningen upplöses säkerställs att museets samlingar bevaras av något annat rättsgiltigt samfund och att föreningens övriga tillgångar används för att främja föreningens syfte på ett sådant sätt som bestäms av det möte som fattar beslut on upplösningen”

Mitä tarkoitetaan alueellisen toiminnan indikaattorit kohdassa 11. alueiden käytön hankkeiden arvioinnilla (Liite 2. Alueellisen työn suunnitelma)?

Kohtien 11 ja 12. hankkeilla ja niiden arvioinnilla tarkoitetaan esim. kaavoitushankkeisiin osallistumista (maakunta-, kuntakaavat), YVA- ja infrastruktuurihankkeiden arviointeja. Kohtaan 13 tulee kaikkien lausuntojen ja kannanottojen kokonaismäärä eli alueidenkäytön hankkeisiin liittyvät lausunnot ja muut esim. yksittäisiin rakennuksiin, korjaushankkeisiin, lupiin tms. liittyvät lausunnot.

Saman liitteen kohdasta b) kulttuuriympäristötehtävä/viranomaistehtävä/palveluiden kuvaus tulisi ilmetä mihin indikaattorit -kohdassa esitetyt arviot perustuvat eli minkä tyyppisiin hankkeisiin on osallistuttu, millaiset hankkeet erityisesti työllistävät alueella, ja mitkä alueen kunnista työllistävät eniten. Kuvauksen ja indikaattorien avulla on tarkoitus arvioida työn määrää ja sen kohdentumista.

Alueelliset vastuumuseot:

Pyytäisimme lisäohjeita alueellisen vastuumuseon seurantatietolomakkeen täyttämiseen kulttuuriympäristötiedon osalta.

Lomakkeessa pyydetään ilmoittamaan, kuinka monessa maankäytön suunnittelun hankkeiden arvioinnissa olemme olleet mukana. Viime vuoden aikana museossamme on ollut hyvin monipuolinen kattaus asioita, joista on pyydetty lausunto, ja pohdimme mitkä niistä katsotaan maankäytön suunnitteluhankkeeksi.

Tähän asti olemme ilmoittaneet maankäytön suunnitteluhankkeina kaavoitushankkeet, tuulivoimahankkeet ja erilaiset infrahankkeet sekä poikkeamispäätösasiat. Viime vuoden aikana lausunnolla on ollut lisäksi virtavesien kalataloudellisia kunnostushankkeita, luonnonsuojelualueiden perustamishankkeita, ympäristölupa-asioita, malminetsintälupia ja yksi lars-määräyksestä poikkeaminen.

Ovatko nämä Museoviraston näkökulmasta sellaisia maankäytön suunnitteluun liittyviä hankkeita, jotka lasketaan mukaan seurantatietolomakkeeseen?

Laskekaa vain nämä mukaan maankäytön suunnitteluhankkeisiin. Olisi myös hyödyllistä, jos laitatte lisätietoja-kohtaan tuon alla olevan listan eri hanketyypeistä.

Valtakunnalliset vastuumuseot:

Teemme parhaillaan selvitystä vuosista 2020–2023 ja valmistelemme vuosien 20242027 raporttia. Miten arvio taloudellisista resursseista ja toteutuneet resurssit etsitään tilinpäätöksestä?

Arvio on ne luvut mitkä löytyvät kaudelle 2020–2023 tekemästänne arviotaulukosta. Selvityslomakkeen lopussa olevan taulukon jälkeen vapaassa kentässä museo voi tehdä itsearvioinnin meneillään olevasta kaudesta resurssien näkökulmasta.

Haasteita tuottaa euro- ja htv-määrien arvioiminen. Onko tähän jotain ohjeistusta? Millainen tuntuma teillä on siitä, miten museot näitä yleisesti laskevat? Uskoisin, että rajanvetoja on monenlaisia, onko teillä toiveita tai linjausta niiden suhteen?

Lähtökohta on että suunnitteluohjeen lisäksi mitään sen tarkempaa ohjeistusta ei ole, koska museoiden toimialat, toimintaympäristö ja siksi toimenpiteet ovat niin erilaisia keskenään. Käynnissä olevan kauden raportoinnin osalta jotkut museot ovat tehneet htv- ja euroseurantaa, vaikka tätä ei edellytetty, ja tämä voi antaa evästä tulevan kauden resurssitarpeiden arviointiin.

Niitä, jotka eivät ole seuranneet tehtäviä kustannuspaikkaperusteisesti, pyydetään tekemään yleinen arvio resurssien käytöstä selvityksen lopussa. Uudessa suunnitelmapohjassa pyydetään nykyään arviota kuhunkin tehtävään tarvittavista resursseista erikseen, ja tämä on varmaan se kohta joka nyt mietityttää. Tässä tarkennusta siihen, mitä osittain on kuvattu jo suunnitelmaohjeessa.

Tämä kokonaisuus on ainakin osittain kirjoitettu auki suunnitelmaohjeeseen, mutta tässä vielä laajennettu katsaus siihen mihin elementteihin museo voi pohjata resurssiarvionsa eli polku tehtävistä resursseihin:

  • valtakunnallinen vastuumuseotyö joutuu operoimaan saman rahoituskehikon puitteissa kuin edelliselläkin kaudella. Tätä kehikkoa voi siis pitää suuntaa antavana siitä kuinka paljon resursseja kaiken kaikkiaan on käytettävissä kaikille museoille yhteensä valtakunnallisiin tehtäviin
  • Museolaki kuvaa valtakunnalliset tehtävät, joihin VALVA-valtionavustus on lisärahoitusta. Kyse ei ole yleisavustuksesta toimintaan vaan erityisavustuksesta tiettyihin tehtäviin. Suunnitteluohjeessa on pyydetty museota miettimään kauden keskeiset toimenpiteet, joilla tehtäviä edistetään niin, että keskitytään niihin kaikkein vaikuttavimpiin toimenpiteisiin suhteessa siihen miten tehtävä on Museolaissa kuvattu
  • Tämä toimenpidepaketti nimenomaan valtakunnallisiin tehtäviin antaa museoille sitten mahdollisuuden arvioida näihin tarvittavia resursseja (sekä henkilöstö- että muita), jos ne ovat riittävän konkreettisella tasolla kuvattuja. Kyse on välttämättä aina arviosta, mutta toisaalta sekä Museovirasto että OKM joutuu arvioimaan lisärahoituksen määrän nimenomaan euroissa. Siksi olisi olennaisen tärkeää, että suunnitelmassa olevat toimenpiteet ja tekijät olisi mietitty niin tarkasti kuin mahdollista, jotta kuvauksesta voi saada ainakin summittaisen käsityksen siitä minkä kokoisesta asiasta on kyse. Tässä haetaan siis selkeää, nopeasti tekstistä ymmärrettävää yhteyttä toimenpiteen ja esitetyn resurssin välillä. Kaikki volyymi- ja määrätiedot ovat tässä eduksi.
  • Jos museolla on tarvetta esittää nykyistä korkeampaa resurssitarvetta, erityisesti näiden osalta selkeät perustelut ovat hyödyllisiä.

Neuvotteluissa keskeinen asia on käydä läpi toimenpiteitä, hahmottaa kuinka vaikuttavia ne kunkin tehtävän edistämisen näkökulmasta olisivat, tehdä valintaa ja miettiä miten resurssi tehokkaimmin voidaan jakaa eri tehtävien kesken. On selvää, että nykyinen VALVA-rahoitus ei riitä kaikkeen toimintaan, jolla on valtakunnallinen vaikutus mutta neuvottelunäkökulmasta olisi löydettävä ne kaikista vaikuttavimmat jotka kuvataan suunnitelmassa, ja mihin lisärahoitus kohdistuu.

Meillä ei ole koottua tietoa siitä millä keinoin VALVA-museot arvioivat toteutumaa, mutta keskustelemme tästä todennäköisesti neuvotteluissa. Suunnitelmassahan ei htv-arviota erikseen kysytä, vain kokonaisresurssia (joka toki pohjaa pääosin henkilötyöhön). Yleisesti ottaen suosittelisimme, että resurssiseurantaa, joka ei varmaan valtionosuuksista tule vähenemään, tehtäisiin museoissa tavalla tai toisella, vaikka sitä ei toistaiseksi ministeriö tai VM ole valtionosuusmuseoilta edellyttänyt. Suunnitelman toimenpiteet ovat ne keskeinen, konkreettinen elementti, johon esim. museo itse voi seurantaa halutessaan kohdentaa.

Lomakkeen, Valtakunnallisen työn suunnitelma vuosille 2024- 2027, lopussa kysytään museon mahdollista kuvausta vuosittaisista yleiskustannuksista, jotka kohdentuvat valtakunnallisen suunnitelman toteuttamiseen. Mitä määritellään yleiskustannuksiksi?

Välilliset kustannukset (yleiskustannukset) ovat toiminnan tukirakenteista aiheutuvia kuluja (https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/horisontti-2020/osallistujan-opas/kustannukset). Yleiskustannukset arvioidaan yleensä tiettynä prosenttiosuutena kokonaiskustannuksista. Tarkoituksena ei ole laskea yhteen tarkkoja yksittäisiä euromääräisiä yleiskuluja, vaan arvioida yleiskustannuksien osuus valtakunnallisen vastuumuseotyön kokonaiskustannuksista yleistasolla.