Rakennusperintölailla suojelu
Rakennusperintölain tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.
Lain nojalla voidaan suojella rakennusten lisäksi rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita. Niillä tulee olla merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Suojelu voi koskea myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta.
ELY-keskukset ja Museovirasto edistävät ja valvovat rakennusperinnön säilyttämistä rakennusperintölain nojalla.
Museovirasto toimii asiantuntijana rakennusperinnön säilyttämisen kysymyksissä. Suojeluasian ollessa vireillä virasto arvioi kohteen kulttuurihistoriallisen arvon ja tekee tarvittaessa ehdotuksen suojelumääräyksistä ja suojelun kohdentumisesta. Saamelaisen rakennusperinnön osalta asiantuntijana yhteistyössä Museoviraston kanssa on Saamelaismuseo Siida. Lisäksi alueellinen vastuumuseo voi toiminta-alueellaan tarvittaessa olla asiantuntijana yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Asemakaava-alueilla harkitaan erityisesti, toteutetaanko suojelu asemakaavoituksella vai rakennusperintölain nojalla. Päälinjana on kaavoitus, mutta rakennusperintölakia on mahdollista käyttää, jos kohteella on valtakunnallista merkitystä, jos kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla tai kohteen suojeluun on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.
Suojeluesitys tehdään ELY-keskukselle
Suojeluesityksenvoivat tehdä
- kohteen omistaja
- valtion viranomainen
- maakunnan liitto
- alueellinen vastuumuseo ja kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen
- saamelaiskäräjät, jos asia koskee saamelaista rakennusperintöä
- kolttien kyläkokous, jos asia koskee kolttasaamelaista rakennusperintöä.
Esityksen tulee olla kirjallinen ja siinä on perusteltava, miksi rakennus olisi suojeltava. Esityksestä tulee ilmetä rakennuksen sijainti ja, jos mahdollista, omistaja tai haltija.
Päätöksen suojeluasiassa tekee ELY-keskus. Päätös tulee lainvoimaiseksi, mikäli siitä ei valiteta hallinto-oikeuteen.
ELY-keskus kuulee ennen päätöstään rakennuksen ja kiinteistön omistajaa ja haltijaa sekä viereistä ja vastapäistä naapuria. Lisäksi se pyytää lausunnot Museovirastolta, kunnalta sekä harkintansa mukaan muulta ratkaisun kannalta tarpeelliselta yhteisöltä. Se voi olla esimerkiksi Arkkitehtuurimuseo, alan tieteellinen yhdistys tai kotiseutuliikkeen toimija.
Saamelaisten kotiseutualueella ja saamelaista rakennusperintöä koskevissa asioissa pyydetään myös saamelaiskäräjien ja Saamelaismuseo Siidan lausunto. Koltta-alueella ja kolttasaamelaista rakennusperintöä koskevissa asioissa lausunto on lisäksi pyydettävä kolttien kyläkokoukselta.
ELY-keskus voi myös järjestää tilaisuuden, jossa asianosaiset voivat keskustella ja esittää mielipiteensä suojeluasiassa.
Kohteen merkittävyyden arvioinnilla on perusteet
Lain nojalla suojeltavat kohteet voivat olla niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin paikallisesti arvokkaita. Kohteen merkittävyyttä arvioidaan kuudella kriteerillä:
- harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus);
- historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys);
- aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus);
- alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys);
- merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai
- näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).
Kaikkien kriteereiden ei ole tarpeen täyttyä. Kriteerit tavallisesti myös lomittuvat toisiinsa.
Arvioinnissa käytetään kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä, inventointeja ja muita luotettavia aineistoja. Kohteista saattaa olla myös niiden ominaispiirteistä ja säilyneisyydestä kertovia rakennushistoriaselvityksiä. Lausuntoa valmistellessaan Museovirasto arvio kohdetta myös paikan päällä.
Suojelumääräykset ja suojelun kohdentuminen
ELY-keskuksen suojelupäätöksestä käy ilmi suojelun kohde aluerajauksineen, suojelumääräykset sekä niiden kohdentuminen esimerkiksi ulkoasussa, sisätiloissa, kiinteässä sisustuksessa ja rakennusten lähiympäristössä. Suojeltua rakennusta ei tietenkään saa purkaa. Suojelumääräyksillä turvataan rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen, ja ne pyritään laatimaan yhteisymmärryksessä rakennuksen omistajan ja haltijan kanssa.
Suojelumääräykset voivat koskea rakennuksen säilyttämistä suojelun edellyttämässä kunnossa, kulttuurihistorialliseen arvoon soveltuvaa käyttöä, suojelutavoitteiden mukaisia entistämis- ja korjaustöitä sekä yhteydenpitoa suojelua valvovien viranomaisten kanssa, erityisesti korjaus- ja muutostöiden yhteydessä.
Vaarantamiskielto suojelun turvaamiseksi
Suojeluasian ollessa vireillä ELY-keskus voi kieltää toimenpiteet, jotka voivat vaarantaa rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon. Samalla omistaja tai haltija voidaan velvoittaa tarvittaviin suojaamistoimenpiteisiin kohteen turvaamiseksi.
Suunnitelmista pyydetään lausunto
Kun suojeltukohteeseen suunnitellaan korjaus- ja muutostöitä, suunnitelmasta pyydetään Museoviraston lausunto. Rakennuslupaa edellyttävässä hankkeessa rakennusvalvontaviranomainen tarvitsee Museoviraston lausunnon lupakäsittelyä varten.
Museovirasto ottaa kantaa siihen, toteuttaako suunnitelma suojelun tavoitteita ja suojelupäätöksen määräyksiä. Museovirasto antaa tarvittaessa ohjeita suunnitelman kehittämiseen, töiden toteutukseen ja dokumentointiin. Vastuu suojelun toteutumisesta on rakennuttajalla.
Museovirastoon on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman varhain, heti suunnitteluun ryhdyttäessä. Samalla voi sopia yhteydenpidosta hankkeen edetessä. Rakennuslupaa vaativissa korjaus- ja muutoshankkeissa yhteyshenkilönä on yleensä pääsuunnittelija. Erityisistä syistä voidaan sopia Museoviraston osallistumisesta suunnittelun tai toteutustöiden ohjaukseen.
Poikkeaminen suojelupäätöksestä
ELY-keskus voi suojelukohteen omistajan tai haltijan hakemuksesta myöntää luvan poiketa suojelupäätöksestä.
Poikkeuksen perusteena voi olla:
- kohteen vahingoittunut osa vaarantaa käyttötarkoituksen mukaista käyttöä tai suojelun perusteena olevien arvojen säilymistä
- suojelu estää kohteen käyttämisen käyttötarkoitukseensa tai muuttamisen uuteen soveltuvaan käyttötarkoitukseen
- poikkeamiselle on muu erityisen painava rakennusperinnön käyttöä tai hoitoa edistävä peruste.
Poikkeamista haetaan kirjallisesti ELY-keskukselta. Hakemus on perusteltava ja siinä yksilöitävä, miltä osin suojelupäätöksestä on tarkoitus poiketa. Liitteenä esitetään suunnitelma toimenpiteistä, jotka edellyttävät poikkeamista. Muun kuin omistajan tekemään hakemukseen on oltava omistajan suostumus.
Poikkeamislupaa ei voida myöntää, jos rakennus ei sen seurauksena täyttäisi enää suojelun edellytyksiä. Kuten suojeluasiassa, ELY-keskuksen on kuultava asianosaisia ja pyydettävä lausunnot poikkeamisesta. ELY-keskus toimittaa poikkeamista koskevan päätöksen tiedoksi kohteen sijaintikunnan rakennusvalvonnalle.