Kulttuurimaisema
Sivun sisällysluettelo
Vanhalinna, Lieto. Kuvaaja: Eteil, Wiki Loves Monuments. Lisenssi: Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0
00 Soderfjardenin Latoja Ja Meteoriihi Kaj Hoglund Wlm
Dragsfjardin Hammarsboda Satu Mikkonen Hirvonen
Vuokin Reittia Suomussalmella 2019 Marja Leena Ikkala
Halikon Rikalanmakea Satu Mikkonen Hirvonen
Liedon Nautelankoski Satu Mikkonen Hirvonen
Ilomantsin Kakonahoa Marja Leena Ikkala
Kulttuurimaisema
Maanpinta, ilmasto, vesistöt, maan viljavuus ja kulkumahdollisuudet ovat ohjanneet ihmisen toimintaa. Toimintatavat ovat mukautuneet luontoon ja muuttaneet luontoa. Nämä ihmisen toiminnan jäljet näkyvät kulttuurimaisemassa pyyntikulttuurista alkaen nykyiseen pysyvään asutukseen asti. Kulttuurimaisemalla viitataan usein maaseudun maisemiin, mutta myös kaupunki- ja kylämaisemat ovat kulttuurimaisemia.
Kulttuurimaiseman vanhimpiin kerrostumiin kuuluvat jäljet luonnonhistorian ilmiöistä kuten jääkaudesta ja muinaisen Itämeren vaiheista. Maiseman perusmuodot määräytyvät kallioperästä ja kivilajit määräävät maiseman muotoa, rytmiä, suuntautuneisuutta ja mittasuhteita. Kasvillisuus taas riippuu paitsi alueesta ja korkeusvyöhykkeestä myös maalajeista.
Maanpinta, ilmasto, vesistöt, maan viljavuus ja kulkumahdollisuudet ovat ohjanneet ja rajoittaneet ihmisen toimintaa. Erilaiset ympäristöt ovat saaneet ihmiset etsimään ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka ovat olleet joko luontoon mukautuvia tai luontoa muuttavia. Ihmisen toiminnan jäljet näkyvät kulttuurimaisemassa.
Aikojen kuluessa ihmisen maisemaa muokkaavat toimet ovat muuttuneet pyyntikulttuurin jäljistä pysyvän asutuksen muovaamiin maaseutumaisemiin. Perinteisesti asutus sijoittui hyville paikoille, suotuisiin ilmasto-olosuhteisiin, niittyjen ja metsien tuntumaan. Puhutaan niin sanotusta inhimillisestä vyöhykkeestä, joka on hiukan peltojen yläpuolella, mutta ei ulotu maaston korkeimmille kohdille.
Perinteinen tapa alkoi murtua 1960-luvulta alkaen: rakentaminen ulottui alueille, joita ennen pidettiin liian alavina ja hallavina, savisina tai soisina. Rakentaminen tuli kiinni rantaan ja korkeille metsäisille kallioalueille.
Kulttuurimaisemalla viitataan usein maaseudun maisemiin, mutta myös kaupunki- ja kylämaisemat ovat kulttuurimaisemia.
Arvokkaat maisema-alueet
Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on 186. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 1995. Maisema-alueet inventoitiin vuosina 2010-2015 ja inventoinnin tulos (VAMA 2021) otettiin valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi, joka korvaa aiemman inventoinnin.
Maisemat maankäytön suunnittelussa
Arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisäksi maakuntaliitot ovat määritelleet maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Museoviranomaisten ja ELY-keskusten tehtävänä on seurata kulttuurimaisema-asioita maankäytön suunnittelussa eri kaavatasoilla. Kaavaratkaisuilla voidaan ohjata ja suunnitella rakentaminen ja muu maankäyttö niin, ettei se heikennä maiseman arvoja.
Maisema, opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun. (Maa- ja kotitalousnaiset)