Vesimaisemaverkosto
Sivun sisällysluettelo
Toras-Siepin vanha silta. Kuva: Eerik Lehto, CC BY-SA 4.0
Vesimaisemaverkosto
Vesistöt ja vesimaisemat ovat aina olleet suomalaisille tärkeitä. Meret, järvet ja joet ovat ravinnon lähteitä, kulkureittejä ja monien elinkeinojen perusta. Vesien äärelle on kehittynyt ainutlaatuisia suomalaisia kulttuuriympäristöjä, joihin liittyy myös aineettomia arvoja ja tarinoita. Vesimaisemaverkosto kokoaa ja välittää vesimaisematietoa.
Maisema rannoilla ja veden alla on heijastunut sekä ihmisen toimintaan että kulttuurimaiseman syntyyn. Se on vaikuttanut osaltaan kulkuväylien sijoittumiseen, tuuli- ja virtausolosuhteisiin, hyviin kalastuspaikkoihin ja puolustukseen.
Ihmisten toiminta on jättänyt vesistöihin ja niiden rannoille uponneita hylkyjä, erilaisia rakenteita ja veteen uhrattuja tai hukattuja esineitä. Itämeri on erityisen otollinen hylkyjen säilymiselle, sillä meressä on vain vähän hylkyjä tuhoavia eliöitä. Monet hyvin säilyneet hylyt kertovat entisaikojen kaupasta, kulkemisesta ja elämästä.
Elämästä rannoilla kertovat puolestaan merimerkit, sillat ja kalastukseen liittyvät monenlaiset rakenteet. Vesireittejä on valvottu rakentamalla linnoja ja linnoitteita.
Kaupungit ja kirkonkylät kohoavat usein vesien äärellä. Vesi kuuluu myös vapaa-aikaan: mökit rantasaunoineen ja laitureineen, uimalat, purjehduspaviljongit ja erilaiset vapaa-ajankeskukset ovat osa runsasvesistöisen maan rantamaisemaa. Energian lähteenä vesi on määritellyt teollisuuden, myllyjen ja voimalaitosten sijoittumista. Satamien valot ja telakoiden nosturit kertovat myös yhteyksistä eri puolille maailmaa. Vesi itsessään juomana ja elämän ylläpitäjänä on monipuolisen hyvinvoinnin lähde.
Sukeltaja kuvaa Garpenin hylkyä 1800-luvulta Kemiönsaaressa. Kuva: Riikka Tevali, Museovirasto.
Vesimaisemaverkosto
Vesimaisemaverkosto perustettiin vuonna 2021 tuottamaan uusia näkökulmia, avauksia ja hankkeita sekä edistämään uuden tiedon muodostumista, sen avoimuutta ja saavutettavuutta.
Verkoston tavoitteena on koota ja välittää vesimaisematietoa sekä lisätä ihmisten tietoisuutta vesimaisemista, rakennetusta ympäristöstä ja niiden merkityksestä mm. arjen, asumisen, matkailun sekä tutkimuksen kohteina. Verkosto tuo yhteen vesimaisemista kiinnostuneita yhteisöjä ja yksilöitä.
Vesimaisemaverkostoon kuuluvat tällä hetkellä Jyväskylän yliopisto, K.H Renlundin museo, Kulttuuriympäristötutkimuksen Seura, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja kotitalousnaiset, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Suomen ympäristökeskus, Turun yliopisto, Väylävirasto sekä ympäristöministeriö.