Arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimus
Arkeologiseen tutkimukseen kuuluvat löytöpaikkojen tarkastukset, arkeologinen inventointi, kaivaukset sekä näin saadun aineiston käsittely ja tulkinta.
Maastotarkastuksen aiheena on yleensä arkeologeille lähetetty esinelöytö tai ilmoitus maastossa havaitusta rakenteesta tai muodostumasta. Inventoinnissa tarkastetaan määrätyllä alueella järjestelmällisesti kaikki tunnetut muinaisjäännökset ja löytöpaikat sekä samalla etsitään maastosta ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä.
Arkeologisessa kaivauksessa muinaisjäännöstä tutkitaan laajoina yhtenäisinä alueina. Koska kaivaus tuhoaa tutkimuskohteensa, on sen dokumentoinnissa oltava erittäin huolellinen. Tarkoitus ei ole vain kerätä löytöjä, vaan tallentaa kartoittamalla ja valokuvaamalla kaikki maassa erottuvat ihmisen toiminnan jäljet. Kaikista havainnosta tehdään muistiinpanot. Niiden perusteella laaditaan tutkimusraportti tulevaa tutkimusta ja suojelua varten. Tutkimusraportit löytyvät Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista. Arkeologian tutkimusraportteja on jo 1880-luvulta alkaen.
Suurin osa kaivaustutkimuksista on rakennus- ja maankäyttöhankkeisiin liittyviä, tilauksesta tehtäviä kenttätöitä. Museoviraston koekaivausryhmä tekee yksityisten maanomistajien rakennushankkeisiin liittyviä kenttätutkimuksia ja pienimuotoisia tutkimuskaivauksia.
Museovirastolla on muinaismuistolain nojalla oikeus myöntää lupia muinaisjäännösten tutkimiseen.