Kansalaiset!
Jussi Pohjakallio ja Puheen synty.
”Valitettavasti maittemme väliset suhteet ovat vuoden lopulla viilentyneet. Suomen politiikan tehtäväksi alkaneena vuotena siirtyy Suomen ja Neuvostoliiton välisen luottamuksen palauttaminen,” sanoo tasavallan presidentti Urho Kekkonen uudenvuodenpuheessaan 1959. Suomen ja Neuvostoliiton suhteita kaihertaa yöpakkaskriisi, joka ratkeaa presidentti ja rouva Kekkosen Leningradiin tekemän yksityisen lomamatkan aikana tammikuun loppupuolella 1959.
Presidentti Kekkonen valmistelee kolmatta uudenvuodenpuhettaan Tamminiemessä vuoden 1958 viimeisenä päivänä. Vuodesta 1942 Kekkonen on kirjoittanut nimimerkillä Pekka Peitsi Suomen Kuvalehteen. Nyt Suomen Kuvalehden valokuvaaja Jussi Pohjakallio ja toimittaja Maija Dahlgren ovat saaneet luvan seurata puheen valmistumista ja myöhemmin sen pitämistä.
Presidentti Kekkonen on ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Hän avaa ovensa lehdistölle ennen näkemättömällä tavalla. Pohjakallio on tallentanut kuviinsa lyhyet, yksityiset hetket, mutta näemme vain sen, mitä valokuvaaja – ja presidentti -ovat päättäneet lukijalle näyttää.
Pääsemme kurkistamaan salavihkaa oven raosta Kekkosen työhuoneeseen. Kun valokuvaaja katsoo Kekkosen olkapään yli työpöydälle, näemme, että presidentti kirjoittaa itse uudenvuodenpuheensa mustekynällä. Tästä samasta, käsin kirjoitetusta versiosta hän myös lukee puheen.
Tamminiemen vuoteen vieressä yöpöydällä on lyijynä ja lehtiö. Hovimestari Albert Pahlsten kertoo lehdessä, että presidentti Kekkosella on tapana tehdä muistiinpanoja puheitaan varten sängyssä. Lehtiön alta pilkistää kirjallisuuslehti Parnasso.
Uudenvuodenpäivänä 1959 viittä vaille kaksitoista tasavallan presidentti istahtaa työpöydän ääreen Presidentinlinnan toisen kerroksen työhuoneessa ja valmistautuu puhumaan kansalaisille.
Pohjakallio ei kuvaakaan presidenttiä edestä vaan katsomme radion ja television kalustoa presidentin selän takaa. Kevyet kamerat, salamavalot ja herkempi filmi sallivat lehtikuvaajalle uuden, liikkuvan roolin. Lehtikuvaajasta tulee tapahtumien todistaja ja tilanteen tarkkailija.
Säännölliset televisiolähetykset aloitettiin Suomessa vuonna 1957. Presidenttien uudenvuodenpuheet oli perinteisesti lähetetty radiossa, mutta presidentti Kekkosen vuoden 1958 uudenvuodenpuhe lähetettiin ensimmäistä kertaa suorana myös televisiossa. Silloin koko maassa oli vasta 7 757 televisiolupaa. 1960-luvun puolivälissä televisioita oli jo 700 000. Lehdistö oli saanut kilpailijan.
Presidentti katsoo kelloaan, puhdistaa silmälasina, silittää päälakeaan, ottaa hörpyn vesilasista ja aloittaa puheensa: ”Kansalaiset! Varsin valoisat eivät olleet, kuten muistetaan, ne näköalat, jotka avautuivat uudenvuodenpäivänä 1958…”
Suomen Kuvalehdessä 10.1.1959 julkaistu Puheen synty -kuvasarja on esillä Pitkä loikka, presidentti Urho Kekkonen Jussi Pohjakallion lehtikuvissa -näyttelyssä Tamminiemessä 6.5.2022-31.12.2023.
Teksti: Raija Linna
Kamera 4/2002
Presidentti Kekkosen vuoden 1959 uudenvuodenpuhe radioidaan ja televisioidaan Presidentinlinnassa. Yleisradion pääjohtaja Einar Sundström (vas.) ja teknillinen johtaja Paavo Arni (edessä vasemmalla). Kuva: Jussi Pohjakallio / Otavamedia / Journalistinen kuva-arkisto JOKA