Kansa talkoissa

80 vuotta sitten jatkosodan aikana, syyskesällä 1942, asutuskeskusten polttopuutilanne oli huolestuttava. Maassa oli työvoimapula, sillä lähes joka kolmas parhaassa työiässä oleva mies oli puolustamassa maata. Polttopuuvajauksen ratkaisemiseksi asetettiin tavoitteeksi hakata loka-marraskuun aikana miljoona kuutiometriä (mottia) halkoja talkoilla. Talkootulos oli lopulta 1,2 miljoonaa kuutiometriä polttopuita. Vuosina 1942–44 mottitalkoisiin osallistui noin 2,1 miljoonaa ihmistä, joista naisia lähes 0,5 miljoonaa. Talkoopäivystäjä-lehti kirjoittaakin 1.11.1942: ”Uskomme, että ylitorniolaiselle rouva Senja Juusolalle nostaa hattuaan mies kuin mies, sillä tämä erikoismaininnan ansainnut rouva on hakannut 4 tunnissa 4 mottia.”

Tasavallan presidentti Risto Rytikin kiinnitti huomiota itsenäisyyspäivän puheessaan 6.12.1941 kansalaisten vapaaehtoisten lisätyöpanosten ja työavun merkitykseen: ”Ei riitä säännöllinen rauhanaikainen työ. Sen lisäksi on jokaisen tehtävä vapaaehtoista työtä, oltava mukana määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi järjestettävissä talkoissa, joihin kansallamme on vuosisataista tottumusta.”

Talkootyö laajenikin toisen maailmansodan aikana kansanliikkeeksi. Talkoilla autettiin karjalaista siirtoväkeä, rintamamiesperheitä, sotainvalideja, sotaleskiä, sotaorpoja ja vähävaraisia monilapsisia perheitä. Talkootoiminnan keskeisin tehtävä oli maataloustöissä auttaminen, erityisesti sadonkorjuussa. Lisäksi järjestettiin mm. asevelitalojen rakennustalkoita, siirtoväelle jälleenrakennustalkoita, pilketalkoita ja polttopuutalkoita.

Suomen Talkoot ry aloitti toimintansa syksyllä 1940. Siinä oli vuoden lopussa jäseninä 41 valtakunnallista järjestöä. Yhdistysteknillisistä syistä se kuitenkin purettiin 1942 ja työn jatkajaksi perustettiin Suurtalkoot ry. Tavoitteena oli tällöin talkootöiden lisääminen ja tehostaminen, kansan eheyttäminen ja kansalaisten moraalin vahvistaminen. Kun Suurtalkoot ry purettiin 1949, jäsenyhteisöjen lukumäärä oli 58 ja ne edustivat kaikkia yhteiskuntapiirejä ja kansanluokkia.

Tämä sodanaikainen talkootyö opetti kansan luottamaan omiin voimiinsa. Talkootyö-lehdessä kirjoitettiin 1.2.1944: ”Kannuksesta kerrottiin heinäntekoaikaan, että kun iltapäivällä tuli tähän tavallisesti vilkkaaseen liikekeskukseen, huomasi sen autioksi. Ei ollut hevosmiehiä, ei tavanomaisia junankatsojia eikä muitakaan. Mutta tien varrella heinäpellolla kävi ankara vilske…”

Suurtalkoot ry:n kokoelman kuviin voi tutustua www.finna.fi - ja www.museovirasto.finna.fi -palveluissa.

Teksti: Jaana Onatsu

Kamera 2/2022