Muhoksen ennätyslohi 1928 (kuva rajattu). Kuva: Martti Kesäniemi / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA. Objektinumero: JOKAKAL3B:23481
Muhoksen ennätyslohi 1928 (kuva rajattu). Kuva: Martti Kesäniemi / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA (JOKAKAL3B:23481)

Kalevan kalajuttu

Oulujoen vonkale kyläkuvaajan kuvassa vuonna 1928.

Muhoksen ennätyslohi painoi 32,6 kiloa! Sen sai nuottaansa Homa Kotkansalo Päivärinteen läheltä Siliänrannan apajalta vuonna 1928, kerrotaan sanomalehti Kalevassa yli 50 vuotta myöhemmin 22.12.1981. Kotkansalon pojat Iivo (vas:lla) ja Boris kannattelevat ehkä suurinta Oulujoesta koskaan saatua lohta. Iivo, joka on lohta lyhyempi, on kiivennyt puulaatikon päälle.

Homa Kotkansalo (ent. Foma Sergejev) oli syntynyt Vienan Karjalassa Kiestingin Kokkosalmella 1881. Jo asuessaan isänsä kotitaloa hän kalasti uudenaikaisilla pyyntivälineillä. Kotkansalo palveli Karjalan Vapautusarmeijan Vienan Rykmentin II pataljoonan komentajakapteenina Itä-Karjalan kansannousussa 1921-22 ja joutui muuttamaan perheineen Vienan Karjalasta Suomeen vuonna 1922. Kotkansalo asettui asumaan Oulujokivarteen Laitasaaren kylään Muhokselle. Talvisin hän kävi kauppaa mutta kesäisin ansaitsi elantonsa kalastamalla Oulujoesta vuokraamassaan lohiapajassa. Vuonna 1943 hän muutti Petsamoon, missä harjoitti merikalastusta.

Valokuva kalansaaliista tuo vastustamattomasti mieleen Hugo Simbergin maalauksen Haavoittunut enkeli vuodelta 1903. Kuollutta kalaa kantavat korennolla samanlaiset totiset pojat, jotka kuljettavat paareilla siipirikko enkeliä. Kalanpyrstö kuten enkelin vakoinen mekkokin viistää maata. Taustalla näkyy pensas. Asetelma on sama: isompi poika oikealla ja pienempi vasemmalla. Vanhempi pojista katsoo minua suoraan silmiin.

Valokuvan otti maanviljelijä Martti Kesäniemi, s. 1910, joka asui samassa Laitasaaren kylässä kuin Kotkansalon perhe. Kesäniemellä oli kylän ainut kamera, jolla hän kuvasi häissä ja hautajaisissa. Muhoksen ennätyslohi tallentui kameran 9 x 12 cm:n kokoiselle lasinegatiiville. Kalevan lehtikuvakokoelmassa kuvasta on säilynyt repronegatiivi ja siitä tehty vedos.

Kalevan toimittaja Veikko Lukka kertoo, että Kesäniemi kehitti itse valokuvansa, milloin kamarissa, jonka ikkunat oli peitetty, milloin pimeässä perunakellarissa. Kerran hän valmisti Paltamon Melalahden koulukuvat koulun saunassa.

Simberg maalasi enkeliä kantavista pojista taulun vuonna 1903. Se oli ensimmäisen kerran esillä Ateneumin syysnäyttelyssä samana vuonna. Vuonna 1904 Simberg voitti ”Waltion palkinnon kuwio maalauksessa ´Haavoitettu enkeli´-nimisestä taulustaan”. Samana vuonna hän sai Tampereen Johanneksen kirkon koristelutyön tehtäväkseen, ja maalasi Haavoittuneen enkelin ylälehterin päätyseinään. Ehkä Kesäniemi oli istunut Johanneksen kirkon penkissä ja ihaillut Haavoittunutta enkeliä sunnuntaisaarnan aikana.

Oulujoki oli yksi parhaista lohijoista Euroopassa. ”Lohet hyppelivät pinnalla kuin kiviä olisi molskautettu veteen vähän väliä,” muistelee Kesäniemi. Turistit tulivat lohia pyytämään niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Lohenkalastus kuitenkin loppui, kun Oulujokeen rakennettiin kahdeksan voimalaitosta 1940 - 1950-luvuilla. Vain kalajutut jäivät perinnöksi, kirjoittaa toimittaja Lukka.

Teksti: Raija Linna

Kamera 1/2022

Muhoksen ennätyslohi 1928. Kuva: Martti Kesäniemi / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Muhoksen ennätyslohi 1928. Kuva: Martti Kesäniemi / Kaleva / Journalistinen kuva-arkisto JOKA (JOKAKAL3B:23481)

Haavoittunut enkeli, 1903. Maalaus: Hugo Simberg / Ahlströmin kokoelma / Kansallisgalleria

Haavoittunut enkeli, 1903. Maalaus: Hugo Simberg / Ahlströmin kokoelma / Kansallisgalleria