Rullatuoli Bergöstä. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat. Kuva: Matti Kilponen / Museovirasto 2021
Bergössä käytössä ollut rullatuoli. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat, K4331:362 (kuva rajattu). Kuva: Matti Kilponen / Museovirasto 2021.

Rullatuoleja ympäri Suomea

Museoviraston valokuvat historiallisista esineistä tallentavat Suomen kansanperinnettä.

Tehtävänäni yhtenä Museoviraston Kuvakokoelmien valokuvaajana on dokumentoida Kansallismuseon esineistöä valokuvaamalla. Valokuvattuja esineitä on helpompi tutkia, sillä silloin hauraita esineitä ei tarvitse altistaa käsittelyn tuottamille mahdollisille vahingoille ja kulumiselle. Valokuvilla voidaan myös seurata käsittelystä ja olosuhteista aiheutuvia kunnon muutoksia. Esinekuvien avulla esineet ja niiden taustat ja tarinat ovat paremmin saavutettavissa ja tutkittavissa esimerkiksi Finna-palvelun kautta.

Hyvä esinekuva on objektiivinen, esineen ominaispiirteiden tunnistamista helpottava kuva. Liian dramaattisia valaistusefektejä vältetään, poikkeuksena markkinointikuvat. Valaistuksena käytetään tavallisesti pehmeän varjon tuottavaa valoa siten, että esineelle tyypilliset ominaisuudet näkyvät. Puuesineen pintarakenne saadaan näkyviin sivuvalolla ja kiiltävät pinnat saadaan näyttämään kiiltäviltä sopivassa kulmassa olevalla valkoisella heijastimella. Vaikeimpia kuvauskohteita ovat esineet, joissa on useita eri materiaaleja, silloin lopullinen kuva saattaa olla kompromissi useiden eri valolähteiden yhdistelmästä. Esineet kuvataan studiossa neutraalia taustaa vasten josta ei heijastu esineeseen värejä, jotka vaikeuttaisivat esineen oikeiden värien arviointia. Taustavärin valinnassa on tärkeää, että esine erottuu taustasta. Usein tausta on joko valkoinen tai harmaa.

Vanhoissa esinekuvissa saattaa samassa kuvassa olla useita esineitä. Koska filmi oli kallista, jokainen ruutu käytettiin hyväksi mahdollisimman tarkasti. Nykyisin esineet kuvataan aina yksitellen. Jos esimerkiksi tsaarinaikainen teeastiasto halutaan esittää yhtenä kokonaisuutena, kuvataan sekä yksittäiset kuvat että astiasto yhdessä.

Olen äskettäin kuvannut paljon Kansallismuseon Kansatieteellisen kokoelman esineitä. Esimerkkikuvassa on rullatuoli, joka on langan tekemiseen käytettävä apuväline. Rullatuoli ei ole pelkästään tarvekalu, vaan kantaa muotoilun ja viimeistelyn kautta paljon muitakin merkityksiä. Sulhanen saattoi tehdä rullatuolin tulevalle vaimolleen. Esine oli tekijänsä taidonnäyte ja lopputulos usein ylitseampuvan koristeellinen. Vaatimattomiakin vain muutamasta puupalasta tehtyjä ratkaisuja löytyy.

Olen valaissut esineet sivulta tulevalla yhdellä valolla, jolloin esineen muodot tulevat hyvin esiin. Varjopuolella on heijastin antamassa lisävaloa. Harmaa tausta sopii hyvin puumateriaalin kanssa.

Esineitä Kansallismuseon kokoelmissa on noin puoli miljoonaa. Vain osa kokoelmien esineistä on valokuvattu ja julkaistu. Rullatuoleja kokoelmissa on noin 200. Ne on kerätty eri puolilta Suomea ja nyt merkittävä osa niistä on kuvattu ja katsottavissa Finna-palvelussa.

Teksti: Matti Kilponen

Kamera 7/2021

Rullatuoli Vähäkyröstä. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat. Kuva: Matti Kilponen / Museovirasto 2021

Rullatuoli Vähäkyröstä. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat, K4640:7. Kuva: Matti Kilponen / Museovirasto 2021.

Bergössä käytössä ollut rullatuoli. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat. Kuva: Matti Kilponen / Museovirasto 2021

Bergössä käytössä ollut rullatuoli. Suomen kansallismuseo, Kansatieteelliset kokoelmat, K4331:362. Kuva: Matti Kilponen / Museovirasto 2021.