Kalevi Keihänen Rallye Club -pienkoneen siivellä Helsingin lentoasemalla toukokuussa 1973. Takana Keihäsmatkojen lentoyhtiön koneet, Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi. Kuva: Hannu Lindroos / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto
Kalevi Keihänen Rallye Club -pienkoneen siivellä Helsingin lentoasemalla toukokuussa 1973. Takana Keihäsmatkojen lentoyhtiön koneet, Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi. Kuva: Hannu Lindroos / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto

Otatte pienet ja olette perillä

Kalevi Keihänen tarjosi lehtikuvaajalle matkaa Australiaan.

”Hyväntuulinen Keihänen oli pukeutunut chinchillaturkkiin, -hattuun ja -säärystimiin. Jalassa kiiltelivät Lasse Virénin satiinishortsit. Kotona oli seinälle naulattu Virénin piikkarit Münchenin olympialaisista 1972. Shortsit ja piikkarit oli ostettu huutokaupasta”, kertoo silloinen Helsingin Sanomien lehtikuvaaja Hannu Lindroos.

Keihäsmatkojen toimitusjohtaja Kalevi Keihänen esitteli Lindroosille ja toimittaja Kari Tuppuraiselle matkatoimiston oman lentoyhtiön, Spearairin, Helsingin lentoasemalla Seutulassa toukokuussa 1973. Spearair oli ostanut kaksi Douglas DC-8-32-konetta käytettyinä USA:sta: Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi tuotiin Suomeen syksyllä 1972.

Keihänen kiipesi ranskalaisen pienkoneen Rallye Clubin siivelle. Koneen omisti Spearairin Lentokerho ry., ja sillä koulutettiin uusia moottorilentäjiä.

Keihäsmatkoilla tavalliset suomalaiset pääsivät edullisille seuramatkoille Kanariansaarille. ”Lennoilla tarjottiin Kihniön kipakka -pontikkaa”, muistelee Lindroos. Juoma ei ollut pontikkaa eikä kotoisin Kihniöstä kuten Keihänen, vaan se valmistettiin mallorcalaisessa viinatehtaassa – vain etiketit painettiin Suomessa. "Istutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä”, lupasi Keihäsmatkojen mainos.

Vuonna 1965 perustetun Keihäsmatkojen keulakuva oli itseoppinut matkailualan visiönääri Keihänen. Keihäsmatkat lähti nousukiitoon.

Haastattelu jatkui Espoon Mankkaalla Keihäsen talon kellarissa, jonne oli rakennettu hulppea baari. Lasivitriineissä oli sadoittain pikkupulloja. Isäntä tarjosi espanjalaisia drinkkejä. Kun Keihäsen vaimo, Tuovi Keihänen, tuli kotiin, seurue sai lähteä taksilla pubiin Tapiolaan.

”Herra ei pääse sisään”, sanoi portsari tiukasti Keihäselle pubin ovella. ”Keihänen lähetti muun seurueen sisään ja jäi itse selvittämään ongelmaa”, kertoo Lindroos. ”Hetken kuluttua matkailumoguli liittyi seurueeseen ja sanoi, että portsari lähtee Kanariansaarille perheineen.”

Haastattelu jatkui Timo T. Kaukosen venäläisravintola Kasakassa Helsingin Meritullinkadulla. Vieraanvarainen Keihänen tilasi illalliseksi karhua. Kun maksun aika tuli, vetäisi miljonääri chinchillaturkin laskoksista esiin American Express -luottokortin. Vuonna 1973 luottokortti oli maksuvälineenä uusi, ja Keihänen kehui, että tällä kortilla pääsee vaikka Australiaan.

”No lähetäänkö Australiaan? Mennään tällä kortilla Australiaan,” ehdotti Keihänen. ”Jos me olisimme sanoneet joo, olisivat Keihäsen tytöt tilanneet liput Australiaan,” sanoo Lindroos.

Keihäsmatkat teki konkurssin toukokuussa 1974 ja pian sen jälkeen myös Spearair. Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi ehtivät lennättää melkein 275 000 lomalaista Keihäsmatkoille.

Saman vuoden lokakuussa Keihäsellä oli jo uusi suunnitelma: uusi matkatoimisto Seiväsmatkat ja uusi lentoyhtiö, joka lennättäisi suomalaisia DC-8-61-koneella etelän aurinkoon. Koneen nimeksi tulisi Reissumies. Suuret suunnitelmat eivät enää saaneet ilmaa siipiensä alle.

Teksti: Raija Linna

Kamera 4/2020

Kalevi Keihäsen talon, Korpilinnan, kellariin oli rakennettu hulppea baari. Kuva: Hannu Lindroos / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto

Kalevi Keihäsen talon, Korpilinnan, kellariin oli rakennettu hulppea baari. Kuva: Hannu Lindroos / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto