Kamerasaalista sieltä täältä
Suomen Kuvalehti keräsi lukijakuvia jo vuonna 1917.
Maanvyöry tapahtui maanantain vastaisena yönä 10.3.1930 Jalasjoen Pitkäkoskella Kurikassa. Joentöyräs sortui niin kovalla voimalla, että suuria puita kasvanut, jäinen maalohkare lensi 60 metrin päähän vastakkaiselle rannalle. Maanvyöry jätti joenrantaan noin 30 metrin pituisen ja yli 10 metrin levyisen aukon. Joki ei päässyt kulkemaan tavallista reittiään, vaan haki uuden uoman.
Dramaattiset kuvat otti Aarne Aleksander Jonasson (1887–1951), joka toimi kuvaajauransa aikana erityisesti kiertävänä valokuvaajana. Rotkon äärellä seisovat pojat olivat kenties vieneet hänet katsomaan outoa näkymää. Jonasson, joka oli avustanut Kustannusosakeyhtiö Otavan lehtiä jo 1920-luvun alusta lähtien, lähetti kuvansa ja lyhyen selostuksen tapahtuneesta Suomen Kuvalehteen.
Suomen Kuvalehti ilmestyi ensimmäisen kerran 1916. Otava halusi markkinoille runsaasti kuvia sisältävän aikakauslehden. Esikuvina toimivat eurooppalaiset kuvalehdet kuten Illustrated London News ja Berliner Illustrierte Zeitung. Kuusi sivua oli varattu kuville. Tarkoituksena oli julkaista kuvia mielenkiintoisista tapahtumista kotimaassa ja ulkomailla. Toimittajaksi palkattiin Matti Kivekäs.
Ensimmäiset Suomen Kuvalehdessä julkaistut valokuvat Matti Kivekäs hankki helsinkiläisiltä valokuvaajilta, kuten Ivan Timirjasevilta, Eric Sundströmiltä ja Daniel Nybliniltä, mutta pian valokuvia haluttiin myös maaseudulta. Vuonna 1917 Suomen Kuvalehdessä julkaistiin ilmoitus, jossa pyydettiin valokuvauksen harrastajia lähettämään kuviaan lehteen. Todella hyvistä kuvista luvattiin runsas palkkio. Erityisesti toivottiin kuvia, jotka valaisevat päiväntapahtumia. Joulukuussa 1917 lehti ilmoitti perustavansa Suomen Kuvalehden valokuvaajaklubin, kehittääkseen ripeän ja monipuolisen valokuvaajajoukon. Klubin johtajaksi suunniteltiin taitavaa amatöörivalokuvaaja eversti Ivan Timirjasevia. Toimitus halusi kehittää vuorovaikutusta lehden lukijoiden kanssa.
Seuraavien vuosien aikana ei ollut pulaa ajankohtaisista aiheista. Suomen itsenäistyessä sekä pääkaupunkiseudulla että maaseudulla kuohui. Venäjän vallankumouksen ja Suomen sisällissodan aikana Suomen Kuvalehdelle kuvasivat uutis- ja dokumenttikuvia paitsi Matti Kivekäs itse, mm. Ilmari Vasenius, Enok Rytkönen, A. Z. Hackzell ja Harald Rosenberg. Pietarissa vallankumousta kuvasi venäläinen Karl Karlovitš Bulla.
1920-luvulla harrastajavalokuvaajien ja Suomen Kuvalehden lukijoiden valokuvia alettiin julkaista omilla sivuillaan. Sivujen otsikkona saattoi olla esimerkiksi ”Kotimaan postista”, ”Eri tahoilta maata” tai ”Kamerasaalista sieltä täältä”. Lehdelle lähetetyt kuvat jäivät toimitukseen tai palautettiin lähettäjilleen, jos lähettäjät olivat muistaneet liittää oheen palautuskuoren postimerkkeineen.
Suomen Kuvalehden varhaisimmat valokuvat muodostavat Kustannusosakeyhtiö Otavan kuva-arkiston sydämen. Otava lahjoitti kuva-arkistonsa Museoviraston Journalistiselle kuva-arkisto JOKA:lle.
Teksti: Joanna Maltzeff
Kamera 3/2020
Maanvyöry Kurikassa taltioitu Suomen Kuvalehdelle vuonna 1930. Kuva: Aarne Jonasson / Otava / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto (JOKAOT4SK1930_13:2)