Mikä meno, mikä lento!
Helge Heinonen oli kameroineen Jätkän kulttuuripäivillä 1972.
Jenkan pyörteessä jätkän ote on tiukka ja jalka nousee kepeästi. Hattu on vedetty syvälle päähän, ilme on keskittynyt. Naisella on sifonkihuivi kaulassa, käsilaukku heiluu, ja takin liepeet liehuvat tanssin tahtiin. Valokuva on Jätkän kulttuuripäivien avajaistansseista Viitasaaren torilta 16.6.1972.
Timo Saari osti kirpputorilta kuutisenkymmentä valokuvaa, joista yksi on tämä tanssikuva. Ne olivat Apu-lehden valokuvaaja Helge Heinosen itse vedostamia kuvia Viitasaaren tapahtumasta. Saari luovutti ne Journalistiselle kuva-arkistolle, JOKA:lle, jolla oli jo Helge Heinosen lehtikuvakokoelma.
Ensimmäiset Jätkän kulttuuripäivät pidettiin Joensuussa 1967, seuraavat Rovaniemellä 1968, kolmannet Kajaanissa 1970 ja neljännet Viitasaarella kesäkuussa 1972. Viitasaari sijaitsee kutakuinkin keskellä Suomea Keiteleen rannalla. Viitasaaren vesireiteillä uitettiin tukkeja jo 1700-luvulla.
Jätkän kulttuuripäivät ideoitiin alun perin Työväen Sivistysliitossa, mutta niiden toteutukseen osallistuivat sekä Metsämiesten Säätiö että metsäalan työnantajat. Tarkoituksena oli nostaa metsätyömiehen ja tukkijätkän ammatin arvostusta koko kansan silmissä rennolla, jätkämäisellä otteella. Kulttuurin yllä leijailevaan hajuveden tuoksuun haluttiin sekoittaa pihkaa ja hikeä, kirjoitti TSL:n äänenkannattaja Aikamerkki.
Kolmipäiväisillä Jätkän kulttuuripäivillä Viitasaarella oli tukkilaiskisat, metsätyönäytös ja metsäalan kokouksia. Uimarannassa oli yörieha, ja Hännilänsalmen lavalla kansaa tanssitti aamutunneille Esa Pakarinen.
Urheilutalon iltamissa esitettiin näytelmä ja liikuntakuoro lauloi. Sunnuntain pääjuhlassa esiintyi Tapio Rautavaara.
Paikallislehti arvioi, että tapahtuma veti pieneen Viitasaaren kuntaan 15 000 henkeä. Imatralta oli paikalla TSL:n Imatran Opistojärjestön ja Vuoksenniskan Kotien Puolesta -yhdistyksen 74 hengen retkikunta, raportoi tapahtumasta Ylä-Vuoksi.
Helge Heinonen kuvasi myös virallista ohjelmaa, mutta kuvareportaasin pääosassa ovat kulttuuripäivien katsojat. Miehet verryttelypuvun takissa tai teryleeneissä, yhdellä lippalakki, toisella baskeri, kolmannella miesten hattu. Naiset kukkamekossa, mummot huivi päässä ja lapsia pyörimässä jaloissa. Ilmassa on urheilujuhlan tuntua.
Heinosen valokuviin on tallentunut Suomen suvinen kesä. Kansa on vaihtanut vapaalle, ja askel saattaa horjahdella. Jonkun tasapaino on pettänyt, ja hän on pyllähtänyt istualleen, toinen kulttuurista väsynyt nukkuu puiston nurmikolla.
Metsäsavotat ja tukinuitot olivat suuri työllistäjä Viitasaarella 1870-luvulta aina 1960-luvulle. Teiden ja rekkojen parantuessa siirryttiin puutavaran maantiekuljetuksiin. Viimeiset puut uitettiin Viitasaaren Huopanankosken läpi kesällä 1966 ja loput uittokourut purettiin Viitasaaren reitin koskissa 1990-luvulla.
Viimeiset Jätkän kulttuuripäivät pidettiin Valkeakoskella vuonna 2000. ”Aika ajoi niistä ohi, tai pikemminkin jätkät loppuivat,” kirjoittaa Esko Pakkanen kirjassaan Metsäherrojen mennyt aika.
Teksti: Raija Linna
Kamera 4–5/2019
Kuva: Helge Heinonen / JOKA / Museovirasto (JOKAHH5B06_501:3)