Karjalan sotaretket
Erkki Räikkönen dokumentoi Karjalan sotaretken 1921–1922.
Erkki Räikkönen otti ryhmäkuvan suomalaisista ja mahdollisesti karjalaisista vapaaehtoisista sotilaista Itä-Karjalassa. Kuva julkaistiin Metsäsissien parissa -kirjassa (Gummerus, 1922). Kuvatekstiksi hän oli kirjoittanut ”Jaoin miehet 6-miehisiin ryhmiin, joista kullekin määräsin suomalaisen ’johtajan’”.
Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen suomalaisia vapaaehtoisia joukkoja lähti valtiovallan hyväksynnällä Itä-Karjalaan, jossa he auttoivat paikallisia kansannousuja taistelussa Neuvosto-Venäjän joukkoja vastaan. Taustalla oli ajatus Suur-Suomesta.
Ensimmäisen organisoidun heimosotaretken suomalaiset vapaaehtoiset tekivät keväällä 1919 Aunuksen Karjalaan.
Itä-Karjalan vuosien 1921–1922 heimosotaan osallistui karjalaisia aseistautuneita joukkoja, eli metsäsissejä, sekä suomalaisia vapaaehtoisia. Metsäsissirykmenttiä johti Ilmarinen, ja sissit valtasivat suurimman osan Vienaa. Sotaretki päättyi lopulta sissien ja suomalaisten vapaaehtoisten tappioon, ja moni karjalainen joutui lähtemään pakoon Suomeen.
Metsäsissien rykmentinkomentaja Ilmarinen, eli Jalmari Takkinen, oli syntynyt Rantasalmella 1899. Epäonnistuneen kansannousun jälkeen hän toimi mm. Suojeluskunnan aluepäällikkönä Suomessa.
Erkki Räikkönen (1900–1961) oli kirjailija ja äärioikeistoaktiivi 1920–40-lukujen Suomessa. Hän oli mukana perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa ja sen jälkeen Itsenäisyyden Liittoa sekä vaikutti myös Isänmaallisen Kansanliikkeen perustamisen taustalla.
Räikkönen oli mukana monen lehden ja julkaisun toimittamisessa. Hän toimi mm. Itsenäinen Suomi -lehden päätoimittajana sekä presidentti Svinhufvudin pitkäaikaisena yksityissihteerinä.
II maailmansodan aikana Räikkönen kytkeytyi entistä selvemmin fasismiin, kun hän toimi Siniristi-järjestön hallituksen puheenjohtajana. Siniristi-järjestö lakkautettiin syyskuussa 1944 heti välirauhan tultua voimaan. Vuonna 1945 Räikkönen muutti pysyvästi Ruotsiin.
Viimeistään ennen Ruotsiin muuttoaan Räikkönen hyvin todennäköisesti poltti yksityisarkistonsa. Museoviraston Kuvakokoelmissa yllätys olikin suuri, kun vuonna 2015 tuli tieto, että Räikkösen tyttärellä oli edelleen Ruotsissa hallussaan isänsä negatiivikokoelma, jonka hän halusi lahjoittaa Museovirastolle. Negatiiveja oli lopulta yli kahdeksan kiloa.
Räikkösen negatiivikokoelma on sisäpiiriläisen näkökulma II maailmansotaa edeltäneeseen Suomeen. Pieni otos siitä on digitoitu ja avattu www.finna.fi- ja www.kuvakokoelmat.fi-palveluihin.
Teksti: Ismo Malinen
Kamera 3/2019
Karjalan metsäsissien ylipäällikkö Ilmarinen, eli Jalmari Takkinen, vuonna 1921 tai 1922. Kuva: Erkki Räikkönen / Museoviraston Kuvakokoelmat (HK7981:98.7)