Minihameita ja marihuanaa
Lontoossa ei ole mitään kauniimpaa kuin ystävyys ja rakkaus keväällä 1969.
”Ei hametta noin lyhyeksi, mitä ihmiset sanovat!” kauhisteli Miss Kesä kuvausreissulla Lontoossa, vaikka vaaleanpunaisen vakosamettipuvun helmat olivat itse asiassa Lontoon pisimpiä…
Naistenlehti Eeva vei neiti Seija Katilan svengaavaan Lontooseen keväällä 1969. Tyttö oli voittanut Miss Kesä -kilpailun Hangon Kasinolla edellisenä kesänä. Muodin uudet tuulet suosivat lyhyitä hameenhelmoja ja hoikkia, pitkiä reisiä.
Lontoo herätti 1960-luvun loppupuolella kiinnostusta kansainvälisesti niin muodin, valokuvauksen kuin musiikinkin alalla. Brittiläinen valokuvaaja David Bailey nousi valokuvaajien esikuvaksi, ja the Beatles -yhtye julkaisi psykedeelistä poppia albumillaan Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band.
Toimittaja Ulla-Maija ”UMA” Aaltonen ja lehtikuvaaja Markku Lepola toimittivat Lontoon kuulumisia koti-Suomeen Eevan-lehden Olipa kerran… -palstalla.
Piccadilly Circuksella Uma Aaltonen haastatteli ja Markku Lepola kuvasi Lontoon hippejä, jotka tapansa mukaan oleskelivat Anteros-patsaan juurella ja polttelivat marihuanaa. Vapautta ja individualismia, rauhaa ja rakkautta korostanut hippiaate oli kantautunut Yhdysvalloista Britanniaan, ja hipit olivat 1960-luvun lopun Lontoossa näkyvä ilmiö. Sodan jälkeen syntyneet nuoret aikuiset ottivat tilaa itselleen ja nousivat edellisten sukupolvien konservatiivisia näkemyksiä vastaan.
Kodittomien hippien oleskelu- ja asuinpaikan etsintä aiheutti Lontoossa voimakasta turbulenssia. Maaliskuun lopussa 1969 Lontoon poliisi oli häätänyt hipit nk. Genesis Hallista, 178 Drury Lanella tyhjillään olleesta entisestä hotellista. Seuraavaksi hippejä oltiin häätämässä valtaamastaan rakennuksesta, joka sijaitsi lähellä Buckinghamin palatsia.
Lopulta hipit aikoivat ostaa Saint Patrickin saaren Irlannista ja perustaa sinne kommuunin. Yhteenotot hippien ja poliisin välillä olivat rajuja, niihin osallistui myös paikallisia skinheadeja ja Hells Angels -jengin jäseniä.
Markku Lepola pääsi kuvaus- ja juttumatkalla Lontoossa – muoti- ja haastattelukuvien lomassa – katukuvauksen makuun. Kuvissa on aikakauden katukuvaukselle tyypillistä dynaamisuutta ja luonnollisuutta. Ihmisiä on kuvattu hetkessä, ja poseerauksetkin tuntuvat luonnollisilta.
Valokuvaaja Markku Lepola (s. 1946 Forssa – k. 2016 Helsinki) toimi freelancerina vuonna 1969. Hän oli aloittanut kuvaamisen koulun kamerakerhossa ja opiskeli myöhemmin valokuvausta Ateneumin taideteollisen ammattikoulun valokuvauslinjalla. Hän valmistui ammattivalokuvaajaksi vuonna 1966 ja työskenteli opiskeluaikanaan mainoskuvaamo Raimo Poutasella.
Museoviraston Journalistinen kuva-arkisto JOKA sai Lepolan negatiivikokoelman heinäkuussa 2017. Kokoelman kuvia on digitoitu yli 400, ja niihin voi tutustua Journalistinen kuva-arkisto JOKA:n sähköisessä kuvapalvelussa joka.kuvakokoelmat.fi.
Teksti: Joanna Maltzeff
Kamera 8/2018
”Ei ole mitään kauniimpaa kuin ystävyys ja rakkaus, se on kaikki mitä haluan ja osaan sanoa elämästä”, sanoi nuori mies syleillessään ystäväänsä. Kuva: Markku Lepola / JOKA / Museovirasto (JOKAMAL2A02:27)