Kuskista kuvaajaksi
Itä-Hämeen kaksi naiskuvaajaa olivat aikanaan poikkeus.
Niitetyn heinän, juhannusruusun ja lehmänlannan voimakkaat aromit leijailevat avonaisesta ikkunasta tupaan. Vanha mies istuu ikkunan edessä penkillä ja hymyilee leveästi. Huivipäinen vaimo viittilöi ja selittää.
Seinällä roikkuvat kalaverkot, ikkunanpielessä puukko, ja ruukkukasvien takaa näkyy auringonpaisteinen pihamaa. Vanha valokuva kertoo monta tarinaa.
Kuva löytyi huonokuntoisesta valokuva-albumista, jonka sanomalehti Itä-Häme lahjoitti negatiivikokoelmansa mukana Museoviraston Journalistiselle kuva-arkistolle vuonna 2016. Lehden 12 albumiin on liimattu julkaistuja kuvia ja lehtileikkeitä 1960-luvun alusta.
Lehtileike paljastaa, että hyväntuulinen vanhus on isäntä itse, melkein 80-vuotias Juho Onali Onalin talosta Onalin kylästä Onalinsalmelta. Vieressä istuu Aino-vaimo. On keskikesä vuonna 1963.
Itä-Häme julkaisi ”selostesarjan näiltä kauniilta, vesien rikkomilta seuduilta, jossa ihmiset yhä tieyhteyksiä saatuaankin elävät rauhassa rintamaiden levottomasta elämästä”.
Kesän aikana tehdyt kyläreportaasit julkaistiin nimimerkeillä Pola ja Topa. Polan takaa paljastuu toimittaja, kirjailija Arvo Kippola, jonka aisaparina kesäisessä Suomessa liikkui kameran kanssa Topa, eli Toini Mesiäinen.
Toinin isä oli K. O. Kivekäs, joka oli Itä-Häme-lehteä julkaisevan Esan Kirjapainon omistajia. Toinin aviomies oli K. T. Mesiäinen, joka oli lehden päätoimittaja. Alkuaan Toini toimi autokuskina, sillä perheen autoa käytettiin juttukeikoilla.
Toini oli kiinnostunut kuvaamisesta, ja niin autokuskista tuli myös lehtikuvaaja. Toinin ottamiin valokuviin tallentuivat kylät, tilat ja talot Onalinsalmen molemmin puolin Hartolassa, Joutsassa, Heinolassa, Asikkalassa ja Sysmässä, eli siellä, missä Itä-Häme-lehteä on luettu jo 90 vuotta. Aluksi lehti ilmestyi vain torstaisin, ja lukijoita oli melkein 3 000. Nykyään Itä-Häme ilmestyy kuudesti viikossa ja sillä on 20 000 lukijaa.
Lehti sai oman pimiön ja kuvalaattakoneen 1960-luvun alkupuolella. Toini osasi myös tehdä valokuvista kuvalaattoja, joista kuvat painettiin lehteen. Toinin työn peri Anja Halla, joka toimi Itä-Hämeen vakituisena valokuvaajana vuosina 1963–1998. Pieni paikallislehti palkkasi kaksi naista valokuvaajiksi aikana, jolloin naislehtikuvaajia ei juuri ollut!
JOKA:lle luovutetussa Itä-Hämeen negatiivikokoelmassa on lehtikuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun. Lehden vanhoihin valokuviin on tallentunut paljon paikallishistoriaa ja ihmisten arkielämää.
Kuvista löytyy niin Hartolan Suksi kuin Heinolan kairakin, bussinkuljettajien lakko, Joutsan seudun maa- ja metsätalousnäyttely, Heinolan Iskun painikilpailut, pirunkirkko Paistjärvellä ja Kukonnotkon lasten kesäleiri. Jo ensimmäisessä numerossaan 8.12.1927 Itä-Häme vaatii ”kirjeenvaihtajiltaan paikallisia, tuoreita ja todenmukaisia uutisia”.
Itä-Hämeen 90-vuotisjuhlan kunniaksi JOKA on koonnut yhteistyössä lehden kanssa Itä-Häme-kokoelman kuvista näyttelyn Museoviraston kirjastoon Helsinkiin.
Teksti: Raija Linna
Kamera 4-5/2018
Vesiauto Jyrängön virralla Heinolassa 6.7.1963. Amphicarin nopeus vedessä oli 14 km/h, maantiellä 100 km/h. Kyydissäolijat säilyivät kuivina. Kuva: Itä-Häme / JOKA / Museovirasto (JOKAIH2J04:1)