Sota unkarilaisen valokuvaajan silmin
Tiedotuskomppanian kuvaaja István Rácz dokumentoi jatkosotaa.
”Isänmaan ja Stalinin puolesta”, julistaa yksi puna-armeijan kuvitetuista propagandajulisteista István Ráczin ottamassa valokuvassa. Suomalainen sotilas katselee julisteita takaisinvallatussa Viipurissa vuonna 1941.
Valokuvaa voikin lähestyä hyvänä esimerkkinä sodasta, jota ei käyty vain asein, vaan myös kuvin. Jatkosodan muuttunut rooli hyökkäyssotana teki valokuvista tärkeitä sodankäynnin välineitä. Kuvat tarjosivat myös kotirintamalle mahdollisuuden eläytyä rintamalla käytävään sotaan.
István Rácz oli unkarilaissyntyinen valokuvaaja, joka joutui lähtemään maanpakoon poliittisten mielipiteidensä vuoksi. Hän päätyi Suomeen talvisodan kynnyksellä vuonna 1939 ja hakeutui vapaaehtoisena sotaan.
Rácz ei päässyt mukaan rintamalle, mutta hän ryhtyi dokumentoimaan sodan tapahtumia. Hän toimi sekä sotakirjeenvaihtajana että toimittajana.
Rácz kuvasi talvisodan aikana pommitusten tuhoja kaupungeissa, karjalaisia evakkoja ja Lotta Svärdin toimintaa. Hänen talvisodan aikaisia valokuviaan julkaistiin niin Suomen Kuvalehdessä kuin ulkomaisissakin sanomalehdissä.
Rácz pääsi taistelemaan Suomen puolesta jatkosodassa. Lyhyen sotilaskoulutuksen jälkeen hän osallistui loppukesästä 1941 tiedotuskomppanian miehenä Viipurin takaisinvaltaukseen sekä myöhemmin taisteluihin Itä-Karjalassa.
Tiedotuskomppanian kuvaajat, eli TK-kuvaajat, olivat usein ammattivalokuvaajia. Heidän tehtävänsä sodan aikana oli dokumentoida sodankäyntiä sotahistoriallisesta näkökulmasta. Valokuvien avulla jaettiin informaatiota sodan etenemisestä kotirintamalle, jonka mielialaan pyrittiin vaikuttamaan kannustavasti. Kuvaamisen tarkoituksena oli myös luoda ja levittää propagandista materiaalia. Kuvaaminen oli tarkoin säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa, johon vaadittiin henkilökohtainen kuvauslupa. Valokuvia myös sensuroitiin.
Tämän lisäksi tietynlaisen kuvamateriaalin tuottamiseen rohkaistiin. Tällaisia kuva-aiheita olivat suomalaisen sotilaan kuvaaminen taisteluissa, tauoilla tai suorittamassa päivittäisiä askareita, sotatoimien kulkua esittävät aiheet sekä kuvamateriaali eri aselajeista toiminnassa. Kuvia otettiin myös takaisin vallatuista alueista, maisemista sekä Itä-Karjalaisista kylistä.
István Ráczin kuvat dokumentoivat monipuolisesti vuosien 1941–1942 tapahtumia Itä-Karjalassa. Hän kuvasi Viipurin taistelun jälkiä ja takaisinvallatun Viipurin pahoin kärsinyttä kaupunkimaisemaa, karjalaisia kyliä, kuten Veskelystä ja Paatista, sekä joukkojen etenemistä Itä-Karjalassa. Tämän lisäksi Rácz kuvasi paljon lämminhenkisiä otoksia suomalaisista sotilaista viettämässä aikaa korsussa ja toisaalta kaatuneita vihollisia ja näiden tuhoutunutta sotakalustosta.
Ráczin ottamia valokuvia jatkosodan ajalta on julkaistu Museoviraston Kuvakokoelmat.fi-palvelussa.
Katja Paananen
Kamera 9/2017
Ruokailuhetki korsussa. Kuva: István Rácz / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK5500:766)