Sankarireportterin matkassa
UA Saarinen kuvasi toimittaja Matti Jämsän tempaukset.
Matti Jämsästä (1929–1988) tuli Apu-lehden toimittaja vuonna 1952. Elettiin viimeistä sotakorvausvuotta. Helsingissä järjestettiin olympialaiset ja Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. Kansan elintaso alkoi vähitellen nousta, ja raskaat ajat väistyivät uusien elämysten tieltä.
Nuori Jämsä kehitti itse juttutyyppinsä, tempausjournalismin, jossa hän oli sekä tekijä että kokija. 1950-luvulla televisio teki vasta tuloaan ja yhtenäiskulttuurissa elävät suomalaiset janosivat viihdettä.
Matti Jämsän reportaaseja seurattiin suurella antaumuksella. Jutut julkaistiin usein kaksiosaisina. Hän heittäytyi rohkeasti elämän eri aloille ja vaarallisiin kokeisiin: Jämsä lehtimyyjänä, Jämsä kodittomana, Jämsä ajaa autolla mereen, Jämsä Linnanmäen vedenneitona. Tempauksista puhuttiin, ja ihmiset jännittivät, selviääkö Jämsä hengissä.
Muutamaa vuotta vanhempi, seikkailunhaluinen lehtikuvaaja UA Saarinen (1927–1991) toimi kuvaajana useissa Jämsän tempauksissa. Yksi näistä oli matka Turusta Tukholmaan suksilla ja soutuveneellä vuonna 1954.
Kaksikon tarkoituksena oli kulkea pitkin vanhaa postireittiä ja selvittää, kuinka vaivalloista postinkuljetus oli ennen vanhaan. Maaliskuun alussa kevät teki tuloaan ja jäät olivat jo heikkoja. Nihkeässä lumessa hiihtäminen oli hidasta. Raskaat reput hiersivät selkää, ja Saariselta katkesi suksi.
Tiheässä sumussa Jämsä ja Saarinen eksyivät toisistaan. Juuri ennen Ahvenanmaata Jämsä vajosi jäärailoon. Koetuksista huolimatta parivaljakko pääsi Ahvenanmaalle, josta matka jatkui veneellä soutaen.
Sankarit selvisivät Ahvenanmeren vaarallisesta aallokosta onnella ja pääsivät lopulta Ruotsin rannikolle kalastusveneen kyydissä.
Pari vuotta myöhemmin Saarinen kuvasi, kun Jämsä haudattiin elävältä. Apu-lehden toimituksessa haluttiin selvittää, onko normaalilla ihmisellä taipumusta suljetun paikan kammoon, eli klaustrofobiaan.
Kokeeseen osallistui Jämsän lisäksi Linnanmäellä kuuluisuutta saanut fakiiri Jussi Pöyhönen, joka sai kokeen aikana kaksi kauhukohtausta. Hänet kaivettiin ylös 22 tunnin jälkeen. Matti Jämsä sai yhden klaustrofobiakohtauksen, mutta kesti maan alla lopulta kahdeksan minuuttia vaille 50 tuntia.
Jämsästä tuli julkkis, mutta pian tempausaiheet oli kaluttu loppuun. Kirjoittaminen jäi 1960-luvun alussa, ja Jämsä alkoholisoitui.
Matti Jämsä on kotimaisen gonzo-journalismin kantaisä. Vuosikymmen Jämsän jälkeen amerikkalainen Hunter S. Thompson kehitti osallistuvan ja subjektiivisen journalismin muodon, gonzon, johon kuului tosiasioiden hämärtäminen, omakohtaisen kokemuksen korostaminen sekä liioitteleva tyyli.
Suomessa Jämsän reportaasikumppani Veikko Ennala jatkoi uraansa kirjoittamalla skandaalinkäryisiä juttuja Hymy-lehteen. Jämsän viitoittamalla tiellä ovat kulkeneet myös uuden vuosituhannen Duudsonit sekä Madventures-tv-sarjan Riku Rantala ja Tuomas Milonoff.
Mari Aaltonen
Kamera 1/2017
Matti Jämsä valmistautuu lyömään Draeger DW-38 -sammakkosukelluspuvun syvyyssukellusennätyksen vuonna 1954. Jämsä sukelsi 61 metrin syvyyteen. Kuva: UA Saarinen / JOKA / Museovirasto (JOKAUAS2_3319:4)
Matti Jämsä haudattiin elävältä 2,5 metrin syvyyteen vuonna 1956. Arkku rakennettiin vanerista ja siihen asennettiin kaksi ilmanvaihtoputkea. Kuva: UA Saarinen / JOKA / Museovirasto (JOKAUAS2_3509:8)