Julkinen ja kätketty Suomi
Julkinen ja kätketty Suomi esittäytyy Kansallismuseossa.
Tervanpoltosta Terrafameen, kiertokoulusta koulutusleikkauksiin, rotuhygieniasta hyvinvointiyhteiskuntaan, sodista soteen, kunnon kansalaisista kurittomaan kansaan…
Museoviraston Kuvakokoelmien Julkinen ja kätketty Suomi -näyttely esittelee itsenäisyyden ajan historiaa. Esillä on yli sata valokuvaa. Ne valottavat suomalaisen yhteiskunnan rakentumista kuuden teeman kautta, joita ovat koulutus, sota, rotu, tasa-arvo ja demokratia, luontosuhde ja yhteisöllisyys.
Teemat peilaavat Suomi-kuvan perinteisiä kiinnekohtia: miten suomalaiset ovat kuvitelleet identiteettiään ja esitelleet maatamme maailmalla. Hyvinvoinnin ja menestyksen ohella esitellään myös ilmiöitä, joita on haluttu historian kuluessa unohtaa ja kätkeä.
Näyttely tuo esille yhteiskuntamme moninaisuutta. Suomalaisuus on kautta itsenäisyyden ajan koostunut monista etnisyyksistä, kieliryhmistä, uskonnoista, kulttuureista ja identiteeteistä samalla, kun se on ollut sosiaalisesti jakautunutta. Voimme tunnistaa omassa ajassammekin kipeitä kohtia, kuten rasismia ja syrjäytymistä.
Näyttelyn kuvasto on ihmisläheistä. Historian laajemmat linjat hahmottuvat usein arkisista, tapahtumallisista näkökulmista.
Esimerkiksi jatkosodan aikana tuntematon kuvaaja on tallentanut rauhanomaista rinnakkaiseloa: kymenlaaksolaisen maalaistalon pihamaalla poseeraavat isäntäperheen pojan kanssa saksalaissotilas ja neuvostoliittolainen sotavanki. Vuodelta 1955 olevassa kuvassa puolestaan sukua on kokoontunut varakkaan romaniliikemiehen, ”mustalaiskuningas” Kalle Hagertin salonkiin.
Vuonna 1979 koetaan dramaattisia hetkiä ja ympäristöliikkeen syntyä, kun poliisi poistaa voimakeinoin luontoaktivisteja Koijärveltä.
Näyttely esittelee keskeisten lehtikuvaajien ja dokumentaristien, kuten UA Saarisen, Martti Brandtin, Helge Heinosen, Pekka Kyytisen, Eeva Ristan, Aarne Pietisen ja Teuvo Kanervan, tuotantoa. Mukana on myös runsaasti kuvia yksityishenkilöiltä. Näyttelyssä on paljon ennennäkemätöntä kuva-aineistoa.
Millaisena Suomi näyttäytyy sadan vuoden päästä? Näyttelyssä on videoinstallaatio, jonka kautta tallennetaan tämän päivän Suomi-kuvia tulevaisuuden museokävijöille.
Installaatio perustuu Kamera-lehden Vuoden kuvaaja 2016 -kilpailun aineistoihin, joista Museoviraston Kuvakokoelmat on valinnut sata kuvaa innoitukseksi ja kiinnekohdaksi kuvakeruulle. Kamera-lehden kuvat tulevat päivittäin esille näyttelytilan videoseinämälle.
Kaikki voivat osallistua installaatioon lataamalla kuvia Instagramiin, #Finland2117.
Julkinen ja kätketty Suomi -näyttely on auki Kansallismuseossa Helsingissä 14.1.2018 asti.
Inkamaija Iitiä
Kamera 7/2017
Kalle ja Elli Hagertin sukua Vallilassa, Helsingissä 1955. Kuva: UA Saarinen / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto (JOKAUAS2_2965:1)