Monien mutkien metro
Uutiskuvat 1960-luvulta 80-luvulle seurasivat metron valmistumista.
Lehtikuvaajat joutuvat työssään rientämään tilaisuudesta toiseen ja kuvaamaan mitä erilaisimpia tapahtumia. Helsingin metron monia vaiheita kuvasivat mm. sanomalehti Uuden Suomen kuvaajat Martti Halme ja Jukka Uotila.
Vuonna 1981 Helsinki täytti 431 vuotta, ja syntymäpäivää juhlittiin taiteen merkeissä. Helsinki-päivän teemana oli Taiteilijoiden Helsinki.
Ovet olivat avoinna näyttelyihin ja pajoihin, mutta väkeä vetivät erityisesti yleisötapahtumat: Esplanadin puiston Hyde Park, Espan lavalla esiintynyt Ragni Malmstén sekä ilmaiset ajelut Helsingin metrolla Hakaniemestä Herttoniemeen ja Herttoniemestä Hakaniemeen.
Metro oli herättänyt paljon keskustelua ja kuohuntaa, ja pian se olisi valmis liikennöimään säännöllisesti Helsingin keskustasta itäiseen Helsinkiin.
Metron vaiheita oli seurattu 1950-luvulta lähtien. Suunnittelu oli alkanut toden teolla syksyllä 1955, kun neljä sosialidemokraattien kaupunginvaltuutettua teki aloitteen maanalaisen saamisesta Helsinkiin.
Maaliskuussa 1965 Helsingin kaupunginvaltuuston istuntosalissa esiteltiin paljon keskustelua herättänyttä metrohanketta. Tiedotustilaisuudessa puhuivat metrotoimikunnan toimistopäällikkö Reino Castrén, Helsingin ylipormestari Lauri Aho ja apulaiskaupunginjohtaja J. A. Kivistö.
Metrotoimikunnan päällikkö Reino Castrén esitteli suunnitelmaa, joka oli kolmevaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa metrorataa oli tarkoitus rakentaa 15,2 kilometriä Ruoholahdesta Sörnäisten kautta Kulosaareen ja Puotinharjuun. Rata haarautuisi Sörnäisistä pohjoiseen, kohti Kumpulaa. Samalla rakennettaisiin Mannerheimintielle 5,4 kilometriä pikarataa.
Toisessa vaiheessa metrorataa oli tarkoitus rakentaa länteen, ja kolmannessa vaiheessa Tapiolasta edelleen. Kolmannen vaiheen ajateltiin olevan valmis vuonna 2000. Silloin metrorataa olisi kaiken kaikkiaan 75,3 km ja metroasemia 87.
Metrotoimikunnan esitys herätti paljon kysymyksiä, joista keskeisimpänä oli rahoitus. Ylipormestari Lauri Aho huomautti, että hankkeen rahoitusta olisi syytä vielä tutkia – hankkeen mahdollistamiseksi tarvittaisiin pitkäaikaista lainaa sekä yhteistyötä valtion ja naapurikuntien kanssa.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1965, että metrosuunnitelmat käynnistettäisiin. Kun kaupunginvaltuusto vuonna 1969 teki päätöksen metroradan rakentamisesta, Reino Castrén oli asiantuntijatehtävissä Intian Kalkutassa ja metrotoimiston toimitusjohtajaksi tuli diplomi-insinööri Unto Valtanen.
Helsingin metroliikenne alkoi 1. kesäkuuta 1982 reitillä Hakaniemi-Itäkeskus. Metron viralliset avajaiset järjestettiin 2. elokuuta. Pian avajaisten jälkeen kaupunginhallitus pidätti Metrotoimiston toimitusjohtaja Unto Valtasen virantoimituksesta. Valtasta epäiltiin lahjusten vastaanottamisesta. Metron jälkipyykki oli alkanut.
Lisää kuvia Helsingin metron eri vaiheista löydät Journalistisesta kuva-arkistosta.
Teksti: Joanna Maltzeff
Kamera 8/2016
Metrotoimikunta antoi mietintönsä vuonna 1965. Vas. toimistopäällikkö Reino Castrén, ylipormestari Lauri Aho ja apulaiskaupunginjohtaja J.A. Kivistö, 17.3.1965. Kuva: Martti Halme / Uusi Suomi / JOKA / Museovirasto