Löytöretki kadonneeseen maahan
Sodanjälkeinen Suomi Matti Poutvaaran silmin.
Miten suomalaiset pukeutuivat ennen kuin valmisvaateteollisuus miehitti läntisen maailman? Miltä maaseutu näytti ennen tasakattoisia gigantteja, citymarketteja ja huonekaluhalleja? Millaisia suomalaiset kaupungit olivat ennen kuin autot valloittivat kadut ja mainoskyltit verhosivat rakennukset?
Matti Poutvaara (1909-1989) julkaisi uransa aikana kymmeniä Suomea kuvaavia valokuvateoksia, joista osan hän myös tekstitti itse. Poutvaaran kuvien myötä mustavalkoinen Suomi-filmien maailma valtaa katsojan mielen.
Seitsemänkymmentä vuotta sitten peltoja kynnetään vielä hevosilla, ihmiset asuvat maataloissa ja lypsävät lehmiä, eläimiä on kaikkialla. Naiset poseeraavat kansallispuvuissaan, pukeutuvat leninkeihin ja essuihin, miehet henkseleihin ja lippalakkeihin; paperossi palaa. Maatyöläiset kulkevat kylän raitilla viikatteet olallaan.
Ihmiset eivät pukeudu massavalmistettuihin vaatteisiin. Pellot ovat täynnä heinäseipäitä ja joet täyttyvät uittotukeista. Autoja ajaa ohi harvakseltaan. Sitä vastoin hevosia on joka paikassa, kaupungeissakin.
Suomessa olikin vuonna 1940 vielä noin 400 000 hevosta, kun rekisteröityneitä moottoriajoneuvoja oli vain 70 000.
Sodan jälkeen, jälleenrakentamisen aikana, kaupunkeihin nousevat ensimmäiset kivitalot, jotka Poutvaarakin näkee uuden ajan symboleina. Kansallis-Osake-Pankki on ensimmäinen liikeyritys, joka systemaattisesti rakentaa liiketiloja maaseudulle pikkuruisten puutalojen naapuriin.
Ostoskeskuksia aletaan perustaa 1960-luvulla ja valintamyymälät ilmestyvät torien rinnalle myös pikkukaupunkeihin. Tehdastuotanto ja voimalaitokset ovat kansallisia ylpeyden aiheita ja moderneita sairaaloita ja lastentarhoja rakennetaan.
Poutvaara kuvasi Suomen eristäytyneimmätkin kolkat maalta, mereltä ja ennen kaikkea ilmasta. Hän lensi Aero Oy:n (myöhemmin Finnair) lentokoneilla kuvaten Suomea ristiin rastiin ja julkaisi upeita otoksia muun muassa Suomen saaristonäkymistä. Hänen kokoelmiinsa kuuluu noin 60 000 mustavalkonegatiivia vuosilta 1946-1964.
Poutvaaran valtava tuotanto kuvaa pääasiassa luontoa, ihmisiä, elinkeinoja, arkkitehtuuria ja matkailunähtävyyksiä. Hänen kuviensa kautta katsoja voi tehdä matkan kadonneeseen Suomeen ja tavata sen asukkaita.
Museoviraston Kuvakokoelmat on digitoinut kattavan otoksen Poutvaaran kuvista ja avannut niitä selailtavaksi www.kuvakokoelmat.fi- sekä www.finna.fi-verkkopalveluihin.
Teksti: Sari Mäenpää
Kamera 7/2016
Lapsi ikkunassa Hartolassa. Kuva: Matti Poutvaara / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK5079:15.HART.5)