Neidit Lilli Törnudd ja Vivia Törnudd. Lilli Törnudd toimi kuvaamataidon ja käsityön opettajana ja oli yksi 1800- ja 1900-luvun taitteessa vaikuttaneita opetuksen uudistajia. Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston Kuvakokoelmat. Objektinumero: HK19321130:549-1878
Neidit Lilli Törnudd ja Vivia Törnudd. Lilli Törnudd toimi kuvaamataidon ja käsityön opettajana ja oli yksi 1800- ja 1900-luvun taitteessa vaikuttaneita opetuksen uudistajia. Jälkikäsitelty digitaalinen arkistotallenne. Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston Kuvakokoelmat (HK19321130:549-1878)

1870-luvun studiokuvia digitaalisena

Atelier Daniel Nyblinissä riitti asiakkaita.

Norjalaissyntyinen Daniel Nyblin (1856-1923) perusti nimeään kantavan valokuvaamon Helsinkiin vuonna 1877. Ennen oman valokuvaamon perustamista Nyblin, joka muutti Helsinkiin vuonna 1875, työskenteli valokuvaaja Charles Riisin (1837-1915) ateljeessa.
Vastaperustetusta valokuvaamosta tuli varsin suosittu – jo ensimmäisenä vuonna asiakkaita oli lähes tuhat. Daniel Nyblinin valokuvaamo toimi Helsingissä vuoteen 1923.
Nyblin toimi lisäksi muiden ammatillisten ja taiteellisten hankkeiden toimeenpanijana, kuten valokuvaustarvikekauppiaana, maisema- ja miljöökuvaajana, valokuvalehden toimittajana ja julkaisijana sekä valokuvanäyttelyiden organisoijana. Myöhemmin Nybliniä on tituleerattu suomalaisen valokuvataiteen isäksi, ja hän on tunnettu varsinkin henkilövalokuviensa ansiosta.

Museoviraston Kuvakokoelmissa digitoitiin ja konservoitiin keväällä 2016 valokuvaamo Atelier Daniel Nyblinin studiovalokuvien negatiivikokoelmaa. Siihen kuuluu yhteensä noin 140 000 lasinegatiivia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.
Digitointiprojektiin valikoituivat varhaisimmat negatiivit vuosilta 1877-1878; noin kolmisen tuhatta negatiivia luetteloitiin. Digitointi tehtiin suppealle otokselle, noin 10 prosentille, eli noin kolmelle sadalle negatiiville.
Nyblin kuvasi ateljeessaan pääasiassa käyntikorttikuvia ja kabinettikuvia, jotka valmistettiin vedoksina kartonkipohjusteisille korteille. Digitoinnin tarkoituksena on tallentaa historiallisesti tai valokuvauksellisesti merkittävää kuva-aineistoa digitaaliseen muotoon ja parantaa sen käytettävyyttä. Laadukas digitointi ja aineiston säilyvyys vaativat myös puhdistus- ja konservointitoimenpiteet onnistuakseen.

Kuvakokoelmissa noudatetaan yleisiä museo- ja arkistoalan digitoinnin laatukriteerejä ja ohjeistuksia alkuperäisen aineiston digitoinnissa.
Kuvaamalla digitoitaessa digitaalisia tallenteita tehdään kaksi: dng, eli käsittelemätön arkistotallenne (digitaalinen negatiivi) pysyvään säilytykseen, ja tif-formaatissa julkaistava arkistotallenne.
Museaalisten digitointikäytäntöjen mukaan julkaistava arkistotallenne tuotetaan tietosisältöä rajaamatta. Atelier Nyblinin aineiston kohdalla julkaistava arkistotallenne kuitenkin rajattiin tiukemmin. Punaisena lankana oli ajatus, että lopullinen digitaalinen tallenne vastaisi mahdollisimman paljon studiovalokuvaa. Myös jälkikäsittelyllä, eli värikorjailulla, vaurioiden ja retusointien korjaamisella pyritään tähän.
Atelier Nyblinin digitoituja kuvia julkaistaan Kuvakokoelmat.fi-palvelussa.

Hanna Talasmäki

Kamera 6/2016

Lilli ja Vivia Törnudd. Jälkikäsittelemätön, positiiviksi käännetty raakakuva. Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston Kuvakokoelmat

Lilli ja Vivia Törnudd. Jälkikäsittelemätön, positiiviksi käännetty raakakuva. Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston Kuvakokoelmat (HK19321130:549-1878)

Lilli ja Vivia Törnudd. Käyntikorttikuva, vedos pahvitaustalla. Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston Kuvakokoelmat

Lilli ja Vivia Törnudd. Käyntikorttikuva, vedos pahvitaustalla. Kuva: Daniel Nyblin / Museoviraston Kuvakokoelmat (HK19440819:305)