Värivalokuvauksen uranuurtajien henkilötutkielmat
Essi Renvall kävi Kuvasiskoilla kuvattavana 1960-luvun alussa.
Kuvasiskot loi kulttuurihistoriallisesti merkittävän uran studiomuotokuvauksen kentällä. Valokuvaamoa luotsasi legendaarinen kuvaajakaksikko Margit ”Maggi” Ekman (1919–2011) ja Eila Marjala (1919–1983). Heidän määrätietoinen ja ajan hermolla pysyvä osaamisensa veivät studion värimuotokuvauksen uranuurtajaksi ja kansainväliseen kuuluisuuteen.
Helsingissä sijainnut studio oli tunnettu lähes mystisestä ilmapiiristään ja omistautuvista kuvaajistaan. Kuvasiskojen studiossa ikuistettiin poliitikkoja, taiteilijoita ja muita julkisuuden henkilöitä, mutta myös tavallista kansaa perhepotreteista ylioppilaskuviin.
Valokuvaamo Kuvasiskot aloitti toimintansa Lahdessa heinäkuussa 1946. Perustajajäseniin kuuluivat Margit Ekmanin ja Eila Marjalan lisäksi Aino Ikäheimo, joka oli mukana vuoteen 1948.
Vuodesta 1951 Kuvasiskot jatkoi toimintaansa Helsingissä. Margit Ekman luotsasi Kuvasiskojen toimintaa Eila Marjalan kuoleman jälkeen vuoteen 1994.
Kuvasiskojen varhaiskauden valkokuvissa on havaittavissa mustavalkoisten Suomi-elokuvien dramaattista henkeä. Taidokkaat kuvaajat onnistuivat tunnelman, valaistuksen ja varjon avulla tallentamaan kuvattavan ominaispiirteet persoonallisiksi muotokuviksi.
Kuvanveistäjä Essi Renvallin (1911–1979) muotokuva on hieno esimerkki tummasävyisestä henkilötutkielmasta. Renvall tunnettiin räväkästä persoonastaan ja omistautuneisuudestaan kuvanveistäjän uralle. Hänen kuvanveistotaiteellensa ovat ominaisia kokeilunhaluiset tekniikat ja persoonallinen kädenjälki. Renvall lukeutuu merkittävien suomalaisten naiskuvanveistäjien kärkijoukkoon.
Museoviraston kuvakokoelmissa on Kuvasiskojen laaja, reilu 250 000 kuvaa käsittävä negatiivikokoelma. Mukaan kuuluu myös diapositiiveja ja vedoksia.
Kokoelma koostuu kuuden vuosikymmenen mustavalko- ja värinegatiiveista. Studion varhaisimmalta ajalta, 1940-luvulta, on säilynyt pääasiassa muutamia lasinegatiiveja.
Eniten mainetta keränneet muotokuvat ovat värimuotokuvia 1960–1970-luvulta. Studiolla aloitettiin värikuvakokeilut jo vuonna 1955.
Kuvasiskojen kokoelma kuuluu juuri käynnissä olevaan tuhoutumisvaarassa olevien kuvien pelastusdigitointiprojektiin, jolla pyritään turvaamaan kuvien ja niiden tietosisällön pysyvä säilyminen. Tuhoutumisvaara aiheutuu pääosin etikkasyndroomasta, joka on asetaattifilmipohjaisen aineiston lopullisesti tuhoava, pysäyttämätön kemiallinen reaktio. Myös vanhemman värinegatiiviaineiston säilyminen on rajallista. Koska Kuvasiskojen aineisto on hyvin laaja, digitoitavaksi valikoitui projektin puitteissa alle 3000 kuvaa. Vaikka otanta on suppea, se muodostaa hienon muotokuvagallerian, joka julkaistaan osittain Museoviraston kuvakokoelmien verkkopalvelussa Kuvakokoelmat.fi.
Teksti: Hanna Talasmäki
Kamera 9/2015
Kuvasiskon kuvaajat Eila Marjala ja Margit Ekman, 1971. Kuva: Kuvasiskot / Museoviraston Kuvakokoelmat (HK7155:739-71-2)