Valoa kalsareihin

Kaksi miesmallia valokuvausstudiossa, kuvausvuorossa Jockeyn Y-front puolipitkät alushousut. Vuosi on 1971, paikka Ateljee Kolmonen ja kameran takana muotikuvaaja Kari Pulkkinen.
Kuvaustapahtumaa kehitellään. Vasemmalla seisova Kai Savolainen suuntaa katseensa sivuun – kuvauskentän ulkopuolella vaikuttaa olevan muitakin läsnäolijoita kuin kuvaaja ja mallit. Miesten edessä on puinen kehikko. Mikä sen tarkoitus on? Rajaako se kuva-alaa vai onko se eräänlainen valolaatikko, joka keskittää kuvan reunoissa olevien spottien valon kalsareihin?

Helsingin Hernesaarenkadulla sijainneessa studiossa, Ateljee Kolmosessa, oli vuonna 1971 ollut toimintaa parin vuoden ajan. Valokuvaaja Kari Pulkkinen (1946–2003) oli alusta lähtien studion keskeinen primus motor. Studion tiloissa työskentelivät myös Ateljee Kolmosen kaksi muuta perustajaa, Tomi Lamminen ja Jukka Tikkanen, sekä itsenäisenä yrittäjänä toiminut ja teollisuuskuvaukseen keskittynyt valokuvaaja Harri Kosonen.
Studiossa oli kameralaitteiden lisäksi mm. suurennuskoneet ja kolmen välähdyspään Pro-studiosalamalaite.
Sähkötekniikkaa Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa opiskellut Pulkkinen oli kiinnostunut valaistukseen ja valoon liittyvistä seikoista ja kehitti uusia valaistukseen ja optiikkaan liittyviä menetelmiä. Kuvausjälkeään jatkuvasti hiova ja paranteleva Pulkkinen seurasi tiiviisti markkinoille tulleita valokuvauslaitteita ja päivitti säännöllisesti omaa kalustoaan.
Musiikintoistolaitteet kuuluivat alusta lähtien Ateljee Kolmosen peruskalustoon. Kari Pulkkinen oli itse aikaisemmin toiminut mannekiinina ja valokuvamallina ja kuvasi uransa alkuvaiheessa paljon mannekiinikoulun oppilaita. Studiossa soi aina musiikki, jotta hän sai nuoret rentoutumaan. Pulkkinen halusi tehdä kuvaustapahtumista pienimuotoisia muotinäytöksiä.

Valmisvaateteollisuus ja suomalaisen vaatetusalan kasvu loivat kysyntää sekä valokuvamalleille että muotikuvaajille. Malleina toimivat tähän aikaan yhtä lailla koulutetut mannekiinit, julkisuuden henkilöt kuin tavalliset ihmiset.
Vuonna 1971 perustettu Mallit r.y. toimi mallirekisterinä, jonka kautta valokuvaajat saivat mallien yhteystiedot. Muotikuvaajat käyttivät usein samoja suosikkimalleja, joiden kanssa yhteistyö sujui mutkattomasti. Kari Pulkkisen vakiomalleihin kuuluivat mm. ystävät ja mannekiiniajan kollegat, Kai Savolainen, Pekka ”Pexi” Tavastila, Pirkka Pekuri ja Ekku Peltomäki.
Pulkkinen vakiinnutti asemansa suomalaisena muotikuvaajana muutamassa vuodessa. Hänet tunnettiin määrätietoisena, täydellisyyttä tavoittelevana ja luotettavana valokuvaajana, joka oli valmis paiskimaan töitä vaikka vuorokauden ympäri.
Museoviraston kuvakokoelmien Journalistinen kuva-arkisto sai Pulkkisen negatiivi- ja diakokoelman vuonna 2011. Aineistosta on digitoitu noin 2300 ja luetteloitu noin 1600 kuvaa. Osa kuvista on nähtävissä osoitteessa joka.kuvakokoelmat.fi.
Pulkkinen campittaa! -valokuvanäyttely Museoviraston kirjaston aulassa 31.1.2015 saakka, Sturenkatu 2a, Helsinki.

Joanna Maltzeff

Kamera 1/2015

museovirasto.finna.fi/joka