Todelliset valheet

Elokuussa 1970 Kluuvin galleriassa Helsingissä järjestettiin Todelliset valheet -näyttely. Tuleva muoti- ja lehtikuvaaja Kari Pulkkinen (1946–2003) kuvasi näyttelyn ripustamista ja avajaisia. Todelliset valheet oli keväällä 1970 perustetun Elonkorjaajat-taiteilijaryhmän ensimmäinen yhteinen esiintyminen. Siihen osallistuivat Pekka Airaksinen, Antero Kare, Olli Lyytikäinen, J.O. Mallander, Ilkka-Juhani Takalo-Eskola, Peter Widén sekä ryhmän ulkopuolisina Juhani Harri, Markus Heikkerö, Leo Lindsten ja Risto Vilhunen. Näyttelyn nimi oli peräisin Pablo Picasson sitaatista ”taide valehtelee parantaakseen totuuden.”
Elonkorjaajien taiteeseen vaikuttivat mm. amerikkalainen underground ja pop, kansainvälisen käsitetaiteen kuva-tekstiteokset, Fluxus-liikkeen taiteidenvälisyys sekä zenbuddhalainen pyrkimys välittömään kokemukseen. Ryhmä pyrki yhdentämään taiteen elämään.
Elonkorjaajien ajatellaan usein lanseeranneen käsitetaiteen Suomeen. Tosin Mallander kirjoitti vuonna 1976, että ”emme kyllä ole ihan varmoja, mitä taiteemme oikeastaan pitäisi käsitellä. Jos olisimme varmoja siitä, meidän ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään.” Ryhmä vältteli kaikenlaisia nimilappuja ja yhteiskunnallista ohjelmallisuutta. Taiteen piti olla sattumanvaraista ja intuitioon perustuvaa toimintaa, taidetta ”ei minkään muun asian” vuoksi.
Elonkorjaaja-ryhmäläiset tekivät hyvin erityyppisiä teoksia. Todelliset valheet koostui piirustuksista, maalauksista, veistoksista ja esineteoksista. Myöhemmin valokuvaus toimi yhteisenä nimittäjänä – teokset olivat usein valokuvattuja happeningeja. Kaikki ryhmäläiset harjoittivat valokuvausta joko itseoppineina, kameraseurassa tai taidekorkeakouluissa opiskelleina. Peter Widén toimi Seura-lehden valokuvaajanakin pari vuotta 1970-luvun alussa. J.O. Mallander ja Antero Kare olivat päätyneet valokuvauksen pariin muotikuvaaja-muusikko Jukka Vatasen myötävaikutuksella 1960-luvun alkupuolella. Vatanen osallistui myös Elonkorjaajien esivaiheeseen, underground-yhtye The Spermiin, joka teki provokatiivisia tempauksia. Mallander ja Vatanen valokuvasivat innokkaasti Kulttuuritalossa 1960-luvulla järjestetyissä jazz-konserteissa, joissa esiintyivät mm. John Coltrane, Thelonious Monk ja Duke Ellington.
Paria vuotta myöhemmin, 1960-luvun lopussa Kulttuuritalon konserteista nautti nuori, itseopiskeleva valokuvaaja Kari Pulkkinen, joka tallensi mm. Dizzy Gillespien, Edward Vesalan ja Paroni Paakkunaisen yhtyeiden jazz- ja proge-esiintymisiä. Todellisten valheiden avajaiskuvaus on yksittäistapaus Pulkkisen arkistossa, sillä Elonkorjaajat eivät muulloin esiinny hänen aiheistossaan. Ei ole tiedossa, miten hyvin Pulkkinen tunsi ryhmäläiset tai Jukka Vatasen. He kaikki liikkuivat kuitenkin vähintään satunnaisesti samoissa popin, jazzin, muodin ja kuvataiteen piireissä.

Teksti: Inkamaija Iitiä

Kamera 5/2015

museovirasto.finna.fi/joka