Ulkoministeri Väinö Tanner ja talvisodan rauhanehdot
Juttusarjan ensimmäisessä osassa kurkistamme valokuvaamo Pietisen kokoelmaan.
Otso Pietinen kuvasi ulkoministeri Väinö Tannerin (1881–1966) Yleisradiossa 13.3.1940. Tanner luki radiossa kello 12 talvisodan päättävän Moskovan rauhansopimuksen ehdot. Hän selosti seuranneessa radiopuheessa rauhaan johtaneita syitä. Tanner oli valvonut yön. Hänen kasvoihinsa ja katseeseensa tiivistyy sodan, murtumassa olleiden rintamien ja sitä seuranneiden rauhanehtojen raskaus ja ankaruus.
Otso Pietinen (1916–1993) oli valokuvaaja Aarne Pietisen (1884–1946) vanhin poika. Aarne Pietisestä tuli ammattivalokuvaaja 45-vuotiaana vuonna 1929, kun hänet palkattiin sanomalehti Uuden Suomen valokuvaajaksi. Vuonna 1932 Aarne perusti valokuvaamo Aarne Pietinen Oy:n, joka erikoistui lehti- ja reportaasikuvauksen lisäksi henkilökuvaukseen ja myöhemmin teollisuus-, matkailu- ja mainoskuvaukseen.
Perheen pojat Otso ja nuorempi veli Matti (1919–2009) jatkoivat valokuvaamo Aarne Pietisen toimintaa isän kuolemaan jälkeen. Vuodesta 1957 lähtien liike toimi nimellä Pietinen Mainosvalokuvaamo ja vuosina 1973–1976 Valokuvatalo Otso Pietinen & co.
Pietisten valokuvaajasuvun kuvat ovat pääosin päätyneet kansakunnan yhteiseksi muistiksi asianmukaisiin arkistoihin. Aarne Pietinen Oy:n varhainen negatiivikokoelma vuosilta 1928–1949 on Museoviraston kuvakokoelmien hallussa. Uudempi Pietisten kuva-aineisto on Suomen valokuvataiteen museolla. Tämän lisäksi Pietisten vedoksia löytyy lähes jokaisen museon ja arkiston kokoelmista.
Tällä hetkellä Museovirasto digitoi Pietisen kokoelmaa, jotta sen tunnettavuus ja käytettävyys lisääntyisi. Samalla varmistetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aineiston säilyminen. Digitoituja kuvia julkaistaan Kuvakokoelmat.fi-verkkopalvelussa.
Pietisen valokuvaajasuvun kuvallinen perintö on kansallisesti merkittävä historiallinen ja kulttuurihistoriallinen kokonaisuus. Museoviraston hallussa olevat kuvat ilmentävät kattavasti 1930–1940-luvun murroskausien ja poikkeusolojen tapahtumia ja osaltaan myös kuvajournalismin ja valokuvauksen historiaa.
Teksti: Hannu Häkkinen
Kamera 2/2014