Maisema vangitsee huomion
Erkki Mikkola kuvasi maisemapanoraamoja 1900-luvun alkupuolella.
Panoraamakuva Helsingin Eteläsatamasta on otettu 1920-luvun lopussa tai 1930-luvun alussa. Kuvassa Airi-Anni Nordenswan katselee Tähtitornin vuorelta jääpeitteistä Helsingin edustaa. Hän oli geologi Einar Nordenswanin vaimo.
Laiturissa on Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Capella, joka ajoi karille vuonna 1939 Norrköpingin ulkopuolella ja upposi. Näkymä havainnollistaa hyvin panoraamakuvan ominaisuuksia: ilmavuutta ja keveyttä.
Museovirasto sai vuonna 1982 lahjoituksena geologi ja maantieteilijä Erkki Mikael Mikkolan kuvakokoelman. Siinä on kahdeksan albumia, 1269 valokuvaa ja 855 negatiivia. Valokuvista panoraamoja on noin puolet. Ne on otettu lähinnä Lapista ja Kainuusta, mutta useita hienoja panoraamakuvia löytyy myös Etelä-Suomesta. Esimerkiksi Jyväskylä, Lapua, Lohja, Hollola, Padasjoki ja Helsinki ovat olleet kuvauksen kohteina.
Mikkola oli varhaisimpia panoraamakameralla kuvaajia Suomessa. Hän käytti joko Suomen Maantieteellisen Seuran kameraa tai sai kameran lainaksi ystäviltään. On arveltu, että Mikkola on saattanut lainata kameran joko kemisti Olavi Erämetsältä, sveitsiläiseltä geologi C. E. Wegmannilta tai kanadalaiselta geologi Ernst Håkan Kranckilta. Erkki Mikkola oli maantieteen professori J. G. Granön apuna kuvaamassa Suomen maantieteelliset alueet -teoksen (1932) kuvia. Hänen ottamista kuvistaan on julkaistu kirja Kainuu kuvissa (1938). Mikkola kuvasi myös Suomen Matkailuliiton kokoelmiin.
Mikkolaa kiinnosti panoraamakuvauksessa sekä maisematyyppi että maaston topografia vaihtelevine korkeuseroineen. Hänellä oli käytössään pyörähtäväobjektiivinen panoraamakamera. Kuvissa näkyvät henkilöt toimivat eräänlaisena mittakaavana maiseman keskellä. Aluksi Mikkola kuvasi maiseman topografiaa ja tunnusmerkkejä, myöhemmin myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä näkymiä. Hänen valokuvansa ovatkin arvokkaita dokumentteja 1920- ja 1930-luvusta.
Erkki Mikkola syntyi Ikaalisissa 18.7.1904 ja kuoli talvisodassa 12.2.1940 Taipaleessa. Mikkolan perheen viidestä pojasta vanhin, Erkki, vietti kesät Lapissa opiskelujensa alkuvuosista lähtien. Ensin hän toimi kullanetsintäyhtiöiden palveluksessa, sitten ensimmäisessä metsien inventointiryhmässä, ja myöhemmin hän teki omia tieteellisiä tutkimuksia. Kiinnostusta Kainuuseen selittää ainakin osittain Toini Teittinen, kajaanilainen geologian opiskelija, jonka kanssa Mikkola avioitui. Mikkola valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1932 ja toimi Geologisen toimikunnan apulaisgeologina. Hän harrasti aktiivisesti juuri maisemakuvausta. Erkki Mikkolan kuvakokoelmaan voi tutustua Museoviraston kuvakokoelmat.fi-verkkopalvelun kautta.
Teksti: Jaana Onatsu
Kamera 3-4/2014