Kenraalimajuri Erkki Raappana ja hänelle lahjoitettu karhunpentu Mesikkä kevättalvella 1944. Kuva: Pauli Jänis / Museoviraston Kuvakokoelmat. Objektinumero: HK7744:1580
Kenraalimajuri Erkki Raappana ja hänelle lahjoitettu karhunpentu Mesikkä kevättalvella 1944. Kuva: Pauli Jänis / Museoviraston Kuvakokoelmat (HK7744:1580)

Kenraali ja karhu

Pauli Jänis kuvasi kenraalimajuri Raappanan lemmikkikarhu Mesikän.

10. tiedotuskomppanian TK-kuvaaja Pauli Jänis (1911–1984) otti useita kuvia 14. divisioonan komentajan, kenraalimajuri Erkki Raappanan lemmikistä, karhunpentu Mesikästä. Kuvat on otettu rintamaolosuhteissa vuonna 1944, ja ne ovat kärsineet vuosikymmenien aikana. Niistä välittyy kuitenkin hyvin Mesikän ja kenraali Raappanan suhde.

Kenraali Raappanan ja Mesikkä-karhun yhteinen taival alkoi Rukajärven suunnalla kevättalvella 1944, kun divisioonan metsästysretkikunta ampui emokarhun pesäänsä. Yksi pennuista lahjoitettiin eläinrakkaana tunnetulle divisioonan komentajalle. Asemasotavaiheen aikana Raappanalle jäi yllin kyllin aikaa Mesikän kasvattamiseen. Kenraali totesikin vaimolleen lähettämässä kirjeessä, että ”ellei tuota karhunpoikaa (tyttöhän se tosin on) olisi, eipä useasti tietäisi mitä tekisi. Nalle tuottaa paljon hupia ja mielenkiintoista seurattavaa. Kovin hauska se on ja kehittyy nopeasti”.
Siisteydestä ei erämaaolosuhteissakaan tingitty. Mesikkäkin suoritti joka aamuisen peseytymisuintinsa ennen palveluksen alkua läheisessä Novinkajärvessä. Karhu selvästi piti myös valokuvatuksi tulemisesta. Kesällä 1944 taistelutoiminta kiihtyi ja torjuntataistelujen olosuhteissa katsottiin parhaaksi Mesikän vieroittaminen takaisin metsään. Useista yrityksistä huolimatta karhu kuitenkin sinnikkäästi seurasi suomalaisjoukkoja, ui jopa vesistöjen yli takaisin omien pariin. Lopulta ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin toimittaa karhu kuljetuslaatikossa Korkeasaaren eläintarhaan.

Sodan jälkeen, helmikuussa 1947 rajavartioston päälliköksi nimitetty Raappana pidätettiin osallistumisesta ns. asekätkentäjuttuun. Seurasi kahdeksan kuukauden tutkintavankeus.
Syyttömänä vankeuteen joutuneen kenraalin aika kävi pitkäveteiseksi. Hälventääkseen masennusta hän tapiseerasi sellinsä seinät Pauli Jäniksen ottamilla Mesikän valokuvilla. Niin ikään asekätkennästä syytettynä ollut majuri Eero Kivelä on kertonut tapaamisestaan Raappanan sellissä. Kivelä oli ihmetellyt, miksi kenraalilla oli karhun kuvia seinällä. Raappana oli kertonut Mesikän tarinan majurille. Kivelä oli kysynyt kenraalilta, oliko tämä käynyt Mesikkää tapaamassa Korkeasaaressa. ”Niin valehtelematta pikkusormenpään kokoinen kyynel tuli Raappanan silmäkulmaan ku se sano: ’En minä ole voinut Mesikkää katsoon, kun Mesikkä on vanki’.”
Lokakuussa 1947 sotaylioikeus vapautti välipäätöksellä Raappanan tutkintavankeudesta, mutta vasta maaliskuussa 1949 Korkein oikeus kumosi syytteet lopullisesti. Kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Erkki Johannes Raappana kuoli 14. syyskuuta 1962. Mesikkä-kuvien lisäksi Museoviraston kuvakokoelmat.fi-palvelusta löytyy lähes 2500 Pauli Jäniksen ottamaa valokuvaa 14. divisioonan jatkosodan vuosilta.

Teksti: Rauno Lipponen

Kamera 5/2014

Mesikkä aamupesulla Novinka-järvessä kesällä 1944. Kuva: Pauli Jänis / Museoviraston Kuvakokoelmat

Mesikkä aamupesulla Novinka-järvessä kesällä 1944. Kuva: Pauli Jänis / Museoviraston Kuvakokoelmat (HK7744:408)