Sotilas (Andrej) hyvästelee perheensä, tehden ristinmerkin ja kumartuen kotinsa edustalla Vetškanovossa, Mordvassa 1914. Kuva: A. O. Väisänen / Museoviraston Kuvakokoelmat. Objektinumero: SUK119:111
Sotilas (Andrej) hyvästelee perheensä, tehden ristinmerkin ja kumartuen kotinsa edustalla Vetškanovossa, Mordvassa 1914. Kuva: A. O. Väisänen / Museoviraston Kuvakokoelmat (SUK119:111)

Hyvästit ensimmäisen maailmansodan alussa

A. O. Väisänen tallensi kamerallaan I maailmansodan käynnistymisen Venäjällä.

”Sotilas (Andrej) hyvästelee kotiaan, tehden ristinmerkin ja kumartuen sen edustalla. Vetškanovo, Buguruslanin piirikunta, Mordva.” Musteella kirjoitettu merkintä on selityksenä kuvavedoksessa. Kuvassa naiset ja lapset ovat kerääntyneet talon edustalle, ja sotaan kutsuttu Andrej on kumartamassa heille sekä kodilleen hyvästiksi. Miehen kasvoja ei näy, mutta kameraan päin olevien ihmisten kasvoista kuvastuu syvä suru. Andrej näkee perheensä ja kotimaisemansa ehkä viimeisen kerran. On loppukesä vuonna 1914, ja Venäjä on määrännyt liikekannallepanon. Sarajevon laukauksista on vain joitakin viikkoja, ja koko Eurooppa on ajautumassa sotaan.

Kuvan on ottanut nuori suomalainen etnomusikologi A. O. Väisänen (1890–1969) tutkimusmatkallaan Mordvaan kesällä 1914. A. O. Väisänen on tunnettu suomalaisen ja suomensukuisten kansojen perinnemusiikin kerääjänä sekä tutkijana. Hän aloitti kansanmusiikin keruutyön jo teini-ikäisenä ja teki uransa aikana useita tallennus- ja tutkimusmatkoja. Erityisesti hänet muistetaan monivuotisesta työstään Viron Setumaalla, mutta matkat ulottuivat myös Inkeriin, Vienaan ja Mordvaankin. Matkassa hänellä oli kameran lisäksi fonografi, alkeellinen nauhoitinlaite, jolle hän tallensi kansanmusiikkia. Kameralla hän kuvasi tutkimusaiheensa mukaisesti paljon muusikoita mutta myös kansatieteellisiä aiheita, kuten rakennuksia, naisten pukuja, kyläläisten vapaa-ajanviettoa ja kylämaisemia. Lisäksi hän keräsi esineitä Valtion historialliselle museolle, nykyiselle Kansallismuseolle.

Väisäsen matka Mordvaan sai yllättävän käänteen, kun vuoden 1914 levottomuudet alkoivat. Gavrilo Princip ampui kuuluisat Sarajevon laukaukset 28.6.1914, ja yksi kerrallaan Euroopan valtiot liittyivät sotaan. Sodan vaikutukset näkyivät pian kaukaisemmissakin kylissä. Venäjällä aloitettiin liikekannallepano aivan heinäkuun lopussa. Sotauutiset kantautuivat Väisäselle Mordvan pappilaan tulleen sanomalehden välityksellä. Kun mobilisointikäsky saapui kylään, Väisänen siirtyi hetkeksi musiikintutkijasta historiallisen hetken tallentajaksi. Hän kuvasi kyläläisten lähtörituaalit, vaimojen ja lasten surun sekä miesten haikeat hyvästit perheelleen, kodilleen ja ystävilleen. Pian kuvien ottamisen jälkeen Väisänen kiiruhti takaisin Suomeen, koska olot muuttuivat levottomiksi ja kotimaan kohtalo oli epäselvä.
Väisäsen kuvat on digitoitu osana pelastusdigitointiprojektia, jossa käydään läpi Museoviraston kuvakokoelmien hallussa olevia selluloosanitraatti- ja selluloosa-asetaattinegatiiveja. Näille filmityypeille on kuvattu paljon ainutlaatuista tutkimusaineistoa, mutta negatiivit tuhoutuvat hyvissäkin säilytysolosuhteissa vähitellen itsestään. Digitoimalla kuvien sisältö saadaan säilymään ja nähtäväksi verkkopalveluissa.

Teksti: Sanna Särkelä

Kamera 8/2014

Kasvintoverit hyvästelevät ennen sotaanlähtöä Vetškanovossa, Buguruslanin piirikunnassa, Mordvassa 1914. Kuva: A. O. Väisänen / Museoviraston Kuvakokoelmat

Kasvintoverit hyvästelevät ennen sotaanlähtöä Vetškanovossa, Buguruslanin piirikunnassa, Mordvassa 1914. Kuva: A. O. Väisänen / Museoviraston Kuvakokoelmat (SUK119:115)