Tietoa vanhoista kirjoista

Vanhojen kirjojen omistajat haluavat usein tietää, ovatko heidän kirjansa rahallisesti arvokkaita. Museovirasto ei kuitenkaan saa arvioida esineiden hintoja, joten rahallista arvoa on tiedusteltava antikvariaateista.

Suomen antikvaariset kirjakauppiaat ry. julkaisee Vanhan kirjallisuuden hintaopasta, jossa annetaan keräilykirjojen keskimääräisiä hintatietoja. Kirjan hintaan vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, mm. kunto, kuvitus ja omistajamerkinnät, joten oppaan hintatiedot ovat vain viitteellisiä.

Jollei itse halua säilyttää vanhoja kirjojaan, kannattaa ottaa selvää, haluaisiko joku sukulainen tai ystävä ne omaan kirjastoonsa. Myös paikallisilta museoilta voi tiedustella, sopisiko kirja niiden kokoelmiin. Kirjahuutokauppoja järjestävät muutamat antikvariaatit ja Bibliofiilien Seura.

Ihanteellinen ympäristö kirjoille on auringonvalolta suojattu puhdas tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja ilman suhteellinen kosteus noin 50%. Kotioloissa ei aina ole mahdollista järjestää tällaisia olosuhteita, mutta jokainen voi huolehtia, ettei kirjahylly kylve auringonvalossa tai ole alttiina kosteusvahingoille. Ovellinen kaappi suojaa kirjoja valolta ja pölyltä.

Ullakot ja kellarit eivät sovellu kirjavarastoiksi, koska lämpötilan- ja kosteudenvaihtelut ovat niissä suuria. Kosteissa oloissa paperiin syntyy helposti mustaa hometta. Homeinen kirja kannattaa eristää muista, sillä home voi levitä niteestä toiseen.

Jotkut kasvit voivat saada aikaan pahoja vaurioita. Esimerkiksi kirjan välissä säilytettyinä ne voivat happamoittaa paperin. Kirjojen välissä ei pitäisi säilyttää muitakaan esineitä, sillä kirjeet, kortit ja kirjanmerkit voivat olla happamampia kuin kirjan paperi, jolloin happamuus leviää kirjaan.

Kirjoja ei kannata ahtaa hyllyyn liian tiiviisti, sillä sidokset kärsivät puristuksesta, ja niitä on hankala ottaa täydestä hyllystä pois. Suuret foliokokoiset kirjat kannattaa säilyttää lappeellaan. Kotikirjaston teokset eivät ole museoesineitä, joihin koskeminen on kielletty. Vanhoja kirjoja pitäisi kuitenkin käsitellä hellästi ja varovasti, puhtain ja kuivin käsin. Kirjoihin voi tehdä merkintöjä, mieluiten pehmeäteräisellä lyijykynällä. Aiempien lukijoiden tekemiä merkintöjä ei koskaan kannata pyyhkiä tai leikata pois, sillä ne ovat osa kirjan historiaa.

Ottaessa kirjaa hyllystä ei pitäisi koskaan vetää sitä ulos niskasta kiinni pitäen, sillä silloin kirjan selkä ja niska voivat vaurioitua. Kannattaa siirtää vieressä olevia kirjoja sen verran, että saa kunnollisen otteen kansista.

Vanhan kirjan korjaaminen on aina asiantuntijan työtä. Taitamattomat korjaukset voivat saada aikaan suurta vahinkoa. Esimerkiksi liimat, teipit tai paperiliittimet voivat syövyttää paperin rikki. Kannattaa siis kääntyä ammattikonservaattorin puoleen, jos haluaa turvata kirjansa säilymisen.

Konservointia edullisempi ratkaisu on kirjan sidottaminen, mutta uuden sidoksen mukana menetetään kirjan alkuperäinen ulkoasu. Sidottamisesta ei myöskään ole pitkäaikaista hyötyä, jos paperi on pahoin haurastunutta tai homeista. Jollei ole mahdollista konservoida huonokuntoista kirjaa, voi itse tehdä sille suojakannet.

Bibliofiilien seura ry

Pohjoismainen konservaattoriliitto, Suomen osasto Sivut sisältävät tietoa konservoinnista ja restauroinnista sekä listan konservaattoreista.

Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi

Suomen Antikvariaattiyhdistys ry Antikvariaattialan etujärjestö.

Suomen kalakirjasto Suomen Kalakirjasto on harrastuksen pohjalta syntynyt yksityinen kalakirjasto.

Vanhan kirjallisuuden päivät Kesäisin Vammalassa pidettävä tapahtuma - näyttelyitä, esitelmiä, kirjahuutokauppa ja antikvaarista ym. kirjamyyntiä.