SKAIK-projekti 2011-2013
Kolme vuotta kestäneessä Merenkurkun metsien kulttuuriperinnön suojelua edistäneessä suomalais-ruotsalaisessa EU-hankkeessa ”Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen” (SKAIK2) vahvistettiin metsäalan ja kulttuuriperintöalan viranomais- ja asiantuntijayhteistyötä ja tehtiin tunnetuksi metsien kulttuuriperintöä. Lisäksi projektissa kehitettiin menetelmiä metsäalueiden arkeologiseen inventointiin ja muinaisjäännösten dokumentointiin.
SKAIK-hanke aloitettiin vuonna 2009 vuoden mittaisena innovaatioprojektina. Toteuttamisvaihe oli vuosina 2011–2013. Hanke oli Botnia-Atlantica -ohjelmaan kuuluva EU-hanke, jonka kansallisesta rahoituksesta vastasi Pohjanmaan liitto Suomessa ja Västerbottenin lääninhallitus Ruotsissa. Suomessa hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Museovirasto ja Metsäkeskus. Mukana olivat myös Metsähallitus, Pohjanmaan museo, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa, UPM, Metsäliitto, Stora Enso, Metsäkeskus Tapio sekä Kyrönmaan alueen kunnat. Tärkein yhteistyökumppani Ruotsin puolella oli Västerbottenin museo. Projektissa työskentelivät Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden tutkijat Satu Koivisto ja Vesa Laulumaa.
Hankkeessa tähdättiin metsien arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Tärkein tavoite oli vähentää metsätalouden muinaisjäännöksille aiheuttamia vahinkoja Merenkurkun alueella. Tavoitteeseen pyrittiin laaja-alaisella yhteistyöllä, koulutuksella ja tiedotuksella sekä kehittämällä menetelmiä metsien kulttuuriperinnön inventoimiseksi. Hankkeen kohdealueeksi valittiin Kyrönmaa, joka on Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön (nykyään osa Vaasan kaupunkia) kuntien muodostama seutukunta. Hankealueen kaikki muinaisjäännökset inventoitiin vuosien 2011–2013 aikana.
Inventoinnille asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Metsäalueiden muinaisjäännökset saatiin läpikäytyä maastossa, niiden luonne ja laajuus tarkastettua ja tiedot vietyä muinaisjäännösrekisteriin. Lisäksi inventoinneissa löydettiin ennestään tuntemattomia kohteita. Kyrönmaalta tunnetaan SKAIK-inventoinnin jälkeen lähes 450 muinaisjäännöskohdetta, joista laaja-alaisimmat käsittävät kymmeniä erillisiä rakenteita, kuten rautakautisia röykkiöhautoja tai kivikautisia asumuspainanteita. Inventointimenetelmiä kehitettiin tutkimalla ilmalaserkeilausaineistojen (LiDAR) soveltuvuutta muinaisjäännösten paikantamiseen, digitaalisen kenttädokumentoinnin soveltuvuutta maasto-olosuhteisiin, mm. tietojen tallentamista Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin jo kentällä, sekä erilaisten dokumentointilaitteiden (kuten tarkkuus-GPS, laserkeilaus, tallennusvälineet) toimivuutta ja käytettävyyttä kenttäolosuhteissa. Erityisesti ilmalaserkeilausaineistojen käytöstä arkeologisessa inventoinnissa saatiin rohkaisevia tuloksia. Maanmittauslaitoksen LiDAR-aineiston analyysin ja erilaisten visualisointitapojen avulla löytyi hankealueen metsistä uusia kivikautisia asuinpaikkoja sekä historiallisen ajan tervahautoja ja hiilimiiluja. Aineistoa käytettiin SKAIK-hankkeessa ensimmäistä kertaa Suomessa näin laajoilla metsätalousalueilla arkeologian lähtökohdista.
Hankkeessa koulutetut metsäalan ammattilaiset tunnistavat nyt muinaisjäännöksiä entistä paremmin. Metsäalan opiskelijoita ja opettajia koulutettiin tunnistamaan muinaisjäännöksiä ja toteuttamaan metsähoidon toimenpiteitä hallitusti muinaisjäännösalueilla. Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuosina 2011–2012 sekä suomen- että ruotsinkielisille metsäalan opiskelijoille, metsänomistajille, metsätoimihenkilöille, metsäkoneurakoitsijoille ja metsäkoneenkuljettajille. Lisäksi hanke järjesti vuonna 2013 maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen kanssa yksityismetsien kulttuuriperintöä käsitelleen seminaarin.
Hanke järjesti Kyrönmaalla kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuudet, joissa kerrottiin projektin tavoitteista ja tuloksista. Tilaisuudet oli suunnattu erityisesti paikallisille asukkaille ja Pohjanmaan alueella toimiville tiedotusvälineille. Hankkeen tuloksia esiteltiinkin paikallisessa mediassa vilkkaasti kenttätöiden ja koulutuspäivien aikana. Lisäksi projektin tutkijat pitivät esitelmiä kotimaassa ja kansainvälisissä alan seminaareissa ja konferensseissa sekä kirjoittivat artikkeleita tieteellisiin lehtiin ja populaarijulkaisuihin.
Hankkeessa toteutettiin myös Kyrönmaan muinaisjäännöskohteiden opastussuunnitelma. Käyntikohteiksi valittiin yhdeksän alueelle tyypillistä muinaisjäännöstä, jotka ovat näyttäviä, helposti saavutettavia ja joista osa sijoittuu jo valmiin retkeilyreitin varteen. Reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnettiin Metsäkeskuksen osaamista. Opastaulujen visuaalisen ilmeen loi graafinen suunnittelija Mikael Nyholm Museovirastosta. Kuvitukset opastauluihin toteutti taiteilija Tom Björklund ja niiden sisällöstä vastasivat SKAIK-projektin tutkijat. Opastaulut varustettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisillä teksteillä. Kyrönmaan käyntikohteet lisättiin valtakunnalliseen Muinaispolut.fi -verkkosivustoon.
