Vuosi 2018 on omistettu kulttuuriperinnölle
Kulttuuriperintö saa vuonna 2018 ansaittua huomiota, kun koko Eurooppa viettää yhteistä kulttuuriperinnön teemavuotta. Eurooppalaisen teemavuoden tarkoituksena on kannustaa yhä useampia tutustumaan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan sen merkitystä omassa arjessa. Mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa?
Kulttuuriperintövuoden vaikutukset syntyvät pitkälti paikallistasolla. Teemavuosi on eräänlainen sateenvarjo, joka kannustaa alueellisia ja paikallisia toimijoita toteuttamaan kulttuuriperintöä esiin nostavia projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa. Kuka tahansa voi osallistua yhteiseen kampanjavuoteen! Erityisen suotavaa olisikin, että kulttuuriperinnön parissa muutenkin toimivat tahot, kuten museot, ilmoittaisivat vuoden 2018 aikana toteutuvia hankkeitaan mukaan.
Hankkeet voivat olla kaiken kokoisia – laajasti mediassa näkyviä, pieniä ja paikallisia tai mitä tahansa siltä väliltä. Vaikuttavuus syntyy siitä, kun vastaavia hankkeita toteutetaan vuoden aikana kaikkialla Euroopassa. Teemavuosi kannustaa eurooppalaisia keskustelemaan perinnöstään ja lisää sitä kautta ihmisten tietoisuutta omista ja yhteisistä juuristaan. Suomessa vuoden erityisenä painopisteenä on osallisuus kulttuuriperintöön.
Mikä on sinun perintöäsi?
Kulttuuriperintövuoden kimmokkeena on ollut ajatus siitä, että kun arvostus kulttuuriperintöä kohtaan kasvaa, vahvistuu samalla Eurooppaan kuulumisen tunne. Vaikka kulttuuripiirteet eri puolilla Eurooppaa ovat omanlaisiaan, eurooppalaisilla onkin paljon yhteistä historiaa ja yhteisiä arvoja. Teemavuoden tavoitteena on edistää kulttuurien monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun merkitystä kulttuuriperinnölle, saada eurooppalaiset arvostamaan kulttuuriperintöään ja pitämään sitä jaettuna voimavarana.
Museovirasto ja ympäristöministeriö toteuttivat kulttuuriperintövuoden kunniaksi ensimmäisen kokonaan kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä käsittelevän kansalaisbarometrin. Sen tulokset ovat varsin positiivisia: tärkeänä kulttuuriperintöä pitää yli 70 % ja sen säilyttämistä vieläkin useampi, jopa 87 % suomalaisista.
Kulttuuriperintöbarometrin perusteella mielikuvat kulttuuriperinnöstä ovat kuitenkin irrallisia ihmisten arjesta. Vain 45 % vastaajista koki kulttuuriperinnön olevan osa omaa arkeaan ja hieman yli puolet koki kulttuuriperintönsä olevan henkilökohtainen, omaan identiteettiin liittyvä asia. Tärkeäksi osaksi oman perheen ja suvun menneisyyttä kulttuuriperinnön arvioi sentään 59 % vastanneista.
Tosiasiassa kulttuuriperintö on läsnä meidän jokaisen arjessa. Tavat, joita haluamme pitää yllä, kieli, jota puhumme tai ympäristö, jossa toimimme, on kulttuuriperintöä, mikäli se on jotakin sellaista, jonka jatkuvuuden haluamme turvata. Barometrin vastausten perusteella voisikin päätellä, että vaikka kulttuuriperintöä sellaisenaan pidetään tärkeänä ja vaalittavan arvoisena asiana, sen mieltäminen omaan arkeen kuuluvaksi voi olla vaikeaa. Siksikin kulttuuriperintövuosi on hyvä aika pohtia omaa kulttuurista erityisyyttä osana laajempaa kokonaisuutta ja tehdä se muillekin näkyväksi. Mikä on sinun perintöäsi?
Kaikki mukaan kulttuuriperintövuoteen!
Kuka tahansa voi osallistua kulttuuriperintövuoteen. Vuoteen pääsee mukaan ilmoittamalla mukaan yhden tai useamman kulttuuriperintöaiheisen hankkeensa teemavuoden verkkosivuilta löytyvien ohjeiden mukaisesti. Näin hanke saa käyttää teemavuoden tunnusta, ja se tulee näkyväksi osana laajaa ja kansainvälistä kulttuuriperintövuoden kokonaisuutta.
Hankkeiden muodon suhteen rajana on pelkkä mielikuvitus. Kyse voi olla vaikkapa tapahtumasta, näyttelystä, tiedotus- tai viestintäkampanjasta, esityksestä, kurssista tai uudenlaiseen toimintaan tähtäävästä kehittämishankkeesta. Ainoa kriteeri on, että hanke auttaa omalla panoksellaan tuomaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä teemavuoden tavoitteita tukien. Päämääränä voi olla tietoisuuden lisäämisen ohella yhtä lailla kulttuuriperinnön vaaliminen tai siihen liittyvien uudenlaisten toimintojen innovointi.
Kynnys osallistumiseen on matala. Hankkeiden ei välttämättä tarvitse olla uusia ja ainoastaan teemavuoden tarpeita ajatellen suunniteltuja, vaan mukaan voi ilmoittaa muutenkin vuonna 2018 tapahtuvia tai toistuvia hankkeita.
Kulttuuriperintövuosi on suuri mahdollisuus etenkin museoille, paikallis- ja kansalaistoimijoille, kouluille ja oppilaitoksille sekä kaikille kulttuuriperinnön parissa toimiville tehdä itsensä näkyväksi laajemmassa, eurooppalaisessa yhteydessä. Haastammekin kaikki kulttuuriperinnön parissa toimivat tahot ilmoittamaan mukaan ainakin yhden vuonna 2018 tapahtuvan hankkeensa! Erityisesti museokentän kannattaa tarttua tilaisuuteen: teemavuoden sateenvarjon alle sopivia hankkeita löytyy jokaisesta erikoismuseoita, kulttuurihistoriallisesta museosta ja taidemuseosta.
Lisätietoja kulttuuriperintövuodesta sekä ohjeet hankkeiden ilmoittamiselle: www.kulttuuriperintovuosi2018.fi
Aura Kivilaakso
erikoissuunnittelija
Museovirasto
(14.2.2018)
Tervahauta, Ylikiiminki. Kuva: Nanna Kymäläinen, Museovirasto