Salpalinjan hoitoa ja käyttöä jo 80 vuotta
Salpalinjaa pidetään Suomessa toisen maailmasodan ajan tärkeänä muistomerkkinä. Vuonna 2020 sen vanhimmat linnoituslaitteet ovat jo 80 vuoden ikäisiä.
Suomi luovutti talvisodan (1939–40) päättäneessä Moskovan rauhassa alueitaan Neuvostoliitolle. Uuden itärajan turvaksi päätettiin rakentaa puolustusasema, joka myöhemmin sai nimekseen Suomen Salpa eli Salpalinja.
Salpalinjaa rakennettiin talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944. Sen linnoituslaitteet ovat erilaisia kesto- ja kenttälinnoitteita, jotka sijoittuvat Suomen alueella etelästä Suomenlahdelta pohjoiseen Savukoskelle. Jotkin Salpalinjan linnoituslaitteet ovat jääneet hoidon, korjaamisen ja käytön ulkopuolelle kauan sitten. Toiset ovat käytössä vieläkin esimerkiksi nähtävyyksinä tai museokohteina.
Linnoituslaitteet rakennettiin kestämään aikaa
Salpalinjan linnoituslaitteet rakennettiin aikanaan hyvin ja kestäviksi. Erityisesti vuosikymmeniä kunnossapidon piirissä olleet linnoituslaitteet voivat olla vieläkin erittäin hyväkuntoisia. Kunnossapidon ulkopuolelle jääneet kestolinnoitteetkin ovat voineet säilyä vuosikymmeniä maastossa kohtalaisessa kunnossa sellaisenaan ilman hoitoa tai muita toimenpiteitä. Kenttälinnoitteet ovat puolestaan ilman korjaamista yleensä eri tavoin maatuneet.
Jatkosodan jälkeen Suomen puolustusvoimat piti osaa Salpalinjan linnoituslaitteista kunnossa 1980-luvulle saakka. Salpalinjan maa-alueet palautettiin maanomistajille jo 1960–1970-luvuilla, mutta valtio säilytti kuitenkin oikeuden tiettyjen linnoituslaitteiden hallintaan. Salpalinjan linnoituslaitteiden käyttöoikeuden rajoitukset purettiin 2010-luvun lopulla maanmittaustoimituksissa. Valtion luovuttua käyttöoikeuksien rajoituksista Salpalinjan linnoituslaitteet siirtyivät yksityisten ja yhteisöjen vastuulle.
Salpalinjan linnoituslaitteiden hoitoon ja korjaamiseen voi hakea tietyissä tapauksissa Museovirastolta Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustusta. Avustuksen tarkoituksena on arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen. Avustusta voi hakea myös hoitosuunnitelman ja siihen liittyvien selvitysten tekemiseen.
Kohteiden turvallisuus varmistettava
Kaikkia Salpalinjan linnoituslaitteita ei ole välttämätöntä hoitaa, korjata tai muuten kunnostaa. Matkailussa ja muussa toiminnassa olevilla linnoituslaitteilla on kuitenkin tärkeä varmistaa vähintäänkin kävijöiden ja käyttäjien turvallisuus.
Muillakin kohteilla voi olla tarpeellista tehdä varmistaa, että satunnaisille liikkujille ei aiheudu linnoituslaitteista vaaraa. Esimerkiksi kallioiden ja maan sisässä olevien linnoituslaitteiden katoissa olevat aukot on yleensä syytä sulkea. Sama koskee myös luolien ja linnoituslaitteiden lattioissa olevia aukkoja. Sulkeminen on erityisen tärkeää, jos putoamisvaaraa ei voi ennakoida. Lisäksi linnoituslaitteiden ovia voi harkita suljettaviksi ja luolien suuaukoille voi asentaa kulkuesteitä.
Salpalinjan merkittävimmät kohteet -luettelossa olevat linnoituslaitteet suojeltaneen rakennusperintölainsäädännöllä. Lisäksi yksittäisten linnoituslaitteiden suojelusta voi olla määräyksiä maankäytön suunnitteluun liittyvissä kaavoissa. Niinpä hoidon, korjaamisen ja käytön suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyvä selvittää kohteen suojeluun liittyvä asiat etukäteen.
Museoviraston verkkosivuilla on yleistietoa Salpalinjasta. Lisäksi sivuilla on hoidon, korjaamisen ja käytön kysymyksissä auttavaa aineistoa. Verkkosivuilla kerrotaan myös Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustuksen hakemisesta ja hakuajoista. Linnoituslaitteiden suojelusta, hoidosta, korjaamisesta ja käytöstä voi kysyä lisää Museovirastosta ja kulttuuriympäristötehtäviä hoitavista alueellisista vastuumuseoista.