Useita rivistöjä aurinkopaneeleita Finalndia-talon katolla.. Kuvaaja: Sirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto
Finlandia-taloon aurinkopaneelit asennettiin 2016. Ne ryhmitettiin kahteen kohtaan, Helsinki-salin katolle ja sen viereiselle katto-osuudelle, riittävän etäälle räystäslinjasta. Kuva: Sirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto.

Rakennussuojelu nyt: Aurinkoenergia historiallisissa ympäristöissä

Kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on huimassa kasvussa. Sitä vauhdittavat mm. halu tuottaa energiaa entistä kestävämmin ja lähellä käyttöä sekä energian hinnan nousu ja energiaomavaraisuuden tavoittelu. Euroopan unioni aikoo edistää aurinkopaneelien käyttöä osana vihreää siirtymää, ja suuret kaupungit suosivat jo nyt paneeleja julkisissa rakennuksissa osana päästönvähennystavoitteitaan. Mutta sopivatko aurinkopaneelit suojeltuihin rakennuksiin ja historiallisiin ympäristöihin? Tähän kysymykseen ottaa Museovirasto yhä useammin kantaa.

Rakennussuojelu nyt -banneri.


Yleispätevää kyllä tai ei -vastausta ei voida antaa, mutta lähtökohtamme kestäviin energiantuotantomuotoihin on myönteinen ja tapauskohtaisia ratkaisuja hakeva. Museovirasto on vastikään valmistuneessa Kestävän kehityksen toimintaohjelmassaan sitoutunut ottamaan kestävyyden eri ulottuvuudet huomioon kannanotoissaan.

Tieto eri energiantuotantomuotojen kestävyydestä lisääntyy koko ajan. Aurinkoenergian hyödyt tunnetaan melko hyvin. Haitat liittyvät aurinkokennojen ja varsinkin akkujen valmistukseen sekä sen vaatimiin luonnonvaroihin ja päästöihin.

Museovirasto arvioi uusiutuvia energiamuotoja koskevia ratkaisuja ensi sijassa suhteessa kunkin rakennuksen, rakennelman tai kohdekokonaisuuden kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin sekä mahdollisiin suojelumääräyksiin. Olennainen peruslähtökohta on myös se, että aurinkolämpökeräinten ja -paneelien käyttöikä on lyhyempi kuin suojeltujen rakennusten. Niiden tulee olla kohdetta vaurioittamatta, kohtuullisin vaivoin ja kustannuksin poistettavissa tai vaihdettavissa uuteen käyttöikänsä päässä tai tekniikan kehittyessä.

Mitä seikkoja arvioinnissa otetaan huomioon? Perusasetelmassa arvioidaan sitä, kestävätkö rakennuksen keskeiset ominaispiirteet aurinkopaneelien kaltaisen lisän, onko ehdotettu ratkaisu tästä näkökulmasta mahdollinen tai onko mahdollista löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sopiva mitoitus, sijoituspaikka ja asennustapa vaativat huolellista harkintaa.

Rakennustekniset näkökohdat otetaan aina huomioon, kun harkitaan sopivatko aurinkopaneelit kohteeseen ja kun suunnitellaan niiden sijoittamista. Erityisen tärkeää ne on ottaa huomioon vanhojen rakennusmateriaalien ollessa kyseessä: esimerkiksi katon materiaali (savitiili, palapelti, huopa, paanu jne.), kiinnityspinnan ominaisuudet, kunto ja ikä vaikuttavat toteutusmahdollisuuksiin ja -tapoihin sekä paneeleiden ja niihin liittyvien laitteiden sijoitteluun ja kiinnityksiin. Parhaassa tapauksessa paneelit voivat myös suojata kattoa kulutukselta ja vähentää jäähdytystarvetta. Kuten muissakin muutoksissa ja korjauksissa, tarvitaan tietoa rakennuksesta sekä kohdekohtaista suunnittelua ja harkintaa.

Aurinkoenergian hyödyntämisen nopea teknologinen kehitys ja erilaisten vaihtoehtojen määrän kasvu puhuvat nekin huolellisen kohdekohtaisen suunnittelun, asennustyön ja hyötyjen arvioinnin puolesta. Tärkeää on myös ennakoida ylläpidon ja huollon kysymykset suhteessa kohteen kokonaisuuteen.

Erivärisiä puutaloja rinteessä.. Kuvaaja: PopkovAlexander
Erivärisiä puutaloja rinteessä.
Puukaupungeissa on laadittu yhteisiä aurinkopaneelien pelisääntöjä. Vanhaan Porvooseen ei tämänhetkistä tekniikkaa edustavia aurinkopaneeleita saa asentaa. Kuva: PopkovAlexander via Wikimedia Commons

Tarvittaessa arvioidaan myös sitä, onko paneeleilla maisemallisia tai kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Onnistuneessa ratkaisussa paneelit eivät tuo voimakkaasti näkyvää, uutta aihetta tai muutosta suojellun rakennuksen hahmoon tai rakennusten kokonaisuuteen tai arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Esimerkiksi pienimittakaavaisissa rakennuskohteissa aurinkopaneelit saattavat dominoida, alistaen rakennuksen energiankeräyksen alustaksi. Tällaisessa tapauksessa ratkaisuna voi olla aurinkokeräinten ja -paneelien sijoittaminen muualle pihapiiriin tai sen läheisyyteen.

Suomen harvalukuisissa puukaupungeissa aurinkopaneeleita on ajateltava suhteessa kaupunkikuvan kokonaisuuteen ja osassa onkin niitä koskevia erityisiä määräyksiä tai linjauksia. Esimerkiksi Vanhan Porvoon asemakaavan erityismääräyksissä ja rakennustapaohjeissa todetaan katoille asennettavien aurinkoenergiapaneelien muistuttavan kattoikkunoita ja olevan lähes mahdottomia sovittaa kaupunkikuvaan siten, etteivät ne aiheuttaisi häiriötä kulttuurimaisemassa. Vanhaan Porvooseen ei tämänhetkistä tekniikkaa edustavia aurinkopaneeleita saa asentaa. Tilanne on samankaltainen maailmanperintökohde Vanhassa Raumassa.

Modernien kaupunkiympäristöjen suurimittakaavaisemmissa kohteissa aurinkopaneeleille löytyy enemmän vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja kaupunkikuvan kärsimättä. Aurinkoenergiaratkaisut päivittävät kaupunkiympäristöä ekologisesti kestävämmäksi.

Aurinkokeräimet ja -paneelit voivat joissain kohteissa olla myös osa luontevaa teknologisten innovaatioiden jatkumoa, sopia paikan luonteeseen ja tuoda siihen myönteisen lisän. Tällaisia esimerkkejä ovat muun muassa teollisuusperintökohteet. Kulttuuriperintökohteet ovat usein myös matkailukohteita. Kestävät energiaratkaisut ovat osa nousussa olevaa kestävää matkailua.

Talvinen kuva tallista ja pihapiiristä.
Talvinen kuva tallista ja pihapiiristä.
Teollisuusympäristöissä uusi teknologia voi olla luonteva osa paikan luonnetta ja jatkumoa. Verlassa aurinkopaneelit sijoitettiin alueen laidalla olevan tallirakennuksen katolle.

Ilmastonmuutoksen hillintä vauhdittaa uusiutuvien energiamuotojen käyttöä globaalisti. Uusiutuvien energiamuotojen sovittaminen historiallisiin ympäristöihin onkin ollut jo jonkin aikaa yhteinen aihepiiri kulttuuriperintöalan kansainvälisissä keskusteluissa. Tutkimuksen tarve on ilmeinen.

Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi keväällä raportin, jossa analysoitiin ilmastotoimien epäsuoria vaikutuksia kulttuuriperintöön ja nostettiin esiin hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä. Yhtenä esimerkkinä mukana olivat Tanskassa yleistyneet aurinkopaneelipuistot, jotka vähentävät painetta kiinnittää aurinkopaneeleja suoraan rakennuksiin. Samalla voidaan pienentää visuaalisia vaikutuksia ja rakenteellisia riskejä. Mahdollisuuksia sijoittaa paneelit rakennuksista erilleen tulisikin tutkia nykyistä useammin.

Kansainvälisessä keskustelussa esiintyy käsite maladaptation. Sillä viitataan ilmastotoimiin, joilla on haitallisia sivuvaikutuksia esimerkiksi rakennusperintöön. Näitä haluamme tietysti välttää ja löytää yhteensovittavia ratkaisuja aina kun se on mahdollista. Tähän tarvitaan myös päättäjien, suunnittelijoiden ja rakennusten omistajien tietoisuutta ja ymmärrystä rakennusperinnöstä. Kulttuuriperintöalalla kättä pidempää historiallisten rakennusten omistajille ja aurinkoenergiaratkaisujen suunnittelijoille on tarjonnut esimerkiksi Historic England.

Pieni valkoinen rakennelma rantakalliolla.. Kuvaaja: Pekka Sihvonen
Pieni valkoinen rakennelma rantakalliolla.
Aurinkopaneeli merenkulun turvalaitteessa, kuvassa Vasikkasaaren loisto. Kuva: Pekka Sihvonen, Rakennushistorian kuvakokoelma, Museovirasto

Uusiutuvan energiantuotannon osuutta on eittämättä kasvatettava nyt ja tulevaisuudessa. Samaan aikaan on tarpeen pohtia myös rakennusten ja rakennuskokonaisuuksien tasolla tapoja vähentää energiankulutusta. Aurinkopaneeleiden käyttöönottoa tulisi harkita paitsi osana rakennuksen tai kohteen energiantuotannon myös sen käytön kokonaisuutta, esimerkiksi: voidaanko energiantarvetta ja päästöjä vähentää, mikä on eri näkökulmat huomioon ottaen paras tapa toteuttaa välttämätön energiantarve, mikä on aurinkopaneelien osuus kokonaisuudessa. Tällaista kokonaisuuden harkintaa toivoisi minkä tahansa rakennuksen omistajalta, mutta yhtä hyvin suojellun tai muuten arvokkaaksi todetun.

Kulttuuriperinnössä on pitkälti kyse kestävästä kehityksestä, säästäväisestä ja pitkäikäisestä luonnonvarojen käytöstä. Eli samoista asioista kuin uusiutuvissa energiamuodoissa. Lähellä kestävästi tuotettu energia ei siis ole ristiriidassa rakennusperinnön kanssa, päinvastoin. Museovirasto suhtautuu kunkin kohteen tai kohdekokonaisuuden lähtökohdista suunniteltuun aurinkopaneelien käyttöön myönteisesti.

Linkkejä

Klimatilpasningstiltak og kulturarv (norden.org)

Energy Efficiency and Historic Buildings: Solar Electric (Photovoltaics) | Historic England

Aurinkovoimala Verlaan / UPM Verlan tehdasmuseo

Museoviraston kestävän kehityksen toimintaohjelma