Yleisavustusten vakioehdot

1. Yleistä

1.1. Vakioehtojen nimi

Museoviraston yleisavustusten vakioehdot

1.2. Ehtojen voimassaoloaika

Voimassa alkaen 10.10.2023.

1.3. Vakioehtojen soveltamisala ja sovellettavat säädökset

Nämä vakioehdot koskevat Museoviraston myöntämää valtionavustusta.

Päätöksiin sovelletaan lakia (282/2004) ja asetusta (407/2004) Museovirastosta, valtionavustuslakia (688/2001) sekä kaikkia valtion viranomaisia velvoittavia yleisiä säännöksiä, erityisesti hallintolakia (434/2003).

Jos valtionavustuspäätös ja sen liitteet ovat keskenään ristiriidassa, tulkintajärjestys on seuraava: 1) Valtionavustuspäätös ja sen yksilöidyt erityiset ehdot, 2) Valtionavustuspäätöksen liitteenä olevat vakioehdot, 3) Valtionavustushakemus ja sen liitteet.

1.4. Ehtojen ja rajoitusten noudattaminen

Valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa toiminnassa valtionavustuspäätökseen sisältyviä ehtoja ja rajoituksia, valtionavustuslakia ja myös muuta Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Vakioehtojen avustushakukohtaiset mahdolliset poikkeukset, lisäykset ja täydennykset on määritelty hakuilmoituksen kohdassa Hakukohtaiset poikkeukset vakioehtoihin.

1.5. Valtionavustuspäätöksen ja avustusta koskevien tietojen julkisuus

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 1 §:n mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Museovirastoon jätetyt valtionavustushakemukset ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja, joista jokaisella on lain mukaan oikeus saada tietoa.

Museovirastoon toimitettu avustushakemus tulee julkiseksi, kun Museovirasto on sen vastaanottanut. Valtionavustuspäätöstä koskevat tiedot ovat julkisia, jos ne eivät sisällä mitään julkisuuslain tai muun lain mukaan salassa pidettävää. Asiakirjojen yleisistä salassapitoperusteista säädetään julkisuuslain 24 §:ssä.

Valtionavustuslain 32 b §:n mukaan valtionapuviranomaisen tai lain nojalla muun valtionavustuksia myöntävän tulee toimittaa valtionavustustoiminnan vähimmäistiedot Valtiokonttorille valtionavustustoiminnan tietovarantoon tallennettaviksi. Valtionavustuslain 32.1 d §:n mukaan Valtiokonttori julkaisee valtionavustuksia koskevia julkisia tietoja Tutkiavustuksia.fi-palvelussa. Julkaistavista tiedoista säädetään valtionavustuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa (1394/2022).

1.6. Valtionavustuksen maksaminen

Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle valtionavustuspäätökseen kirjatun maksuaikataulun mukaisesti. Valtionavustuslain 12.4 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot.

1.7. Hankintamenettelyä koskevat ehdot

Velvollisuus noudattaa hankinnoissa hankintalainsäädäntöä

Valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton valtionavustuksen saaja on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) tarkoittama hankintayksikkö ja velvollinen kilpailuttamaan hankintansa hankintalain mukaisesti, jos avustuksen saaja täyttää hankintalain mukaisesti julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit tai saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta.

Jos valtionavustuksen saaja on hankintayksikkö, saajan tulee noudattaa valtionavustuksella tehtävissä hankinnoissa hankintalakia. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa hankintoja tehdessään hankintalakia.

Hankintalainsäädännön oikeasta soveltamisesta on vastuussa valtionavustuksen saaja. Jos hankinta on tehty vastoin hankintalainsäädäntöä, hankintameno ei ole hyväksyttävä kustannus. Valtionavustuksen saajan on tarvittaessa osoitettava kilpailutus valtionavustuksen käytön selvittämisen yhteydessä tai esittämällä perusteet suorahankinnalle. Hankintoihin liittyvät asiakirjat on säilytettävä huolellisesti osana hallinto- ja kirjanpitoaineistoa, ja ne tulee toimittaa pyydettäessä valtionapuviranomaiselle.

Sen lisäksi, että valtionapuviranomainen on valtionavustuspäätöksessä hyväksynyt jonkin hankinnan osana toimintasuunnitelmaa ja kustannusarviota, kyseisessä hankinnassa tulee noudattaa hankintamenettelyjä näiden vakioehtojen mukaisesti.

Pienhankinnat

Pienhankinnat ovat hankintoja, joiden arvo alittaa hankintalaissa säädetyt kansalliset kynnysarvot ja joihin ei siksi sovelleta hankintalakia. Valtionavustuksen saajan tulee tehdä pienhankinnat kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla ja pyytämällä vertailtavia tarjouksia vähintään kahdelta toimittajalta. Ehto koskee hankintoja, joiden arvo on 20 000 euroa + ALV tai enemmän. Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankinnan kokonaisarvoa laskettaessa. Jos pienhankinta kuitenkin joudutaan esimerkiksi sen luonteesta johtuen tekemään ilman vertailtavia tarjouksia, valtionavustuksen saajan tulee perusteella tämä poikkeava toimintatapa.

Jos hankinta on tehty vastoin näitä pienhankintoja koskevia ehtoja, hankintameno ei ole hyväksyttävä kustannus. Valtionavustuksen saajan on tarvittaessa osoitettava pienhankinnoissa käytetty menettely. Hankintaan liittyvät asiakirjat on säilytettävä huolellisesti osana hallinto- ja kirjanpitoaineistoa, ja ne tulee toimittaa pyydettäessä valtionapuviranomaiselle.

Pakotteiden huomioon ottaminen kaikissa hankinnoissa

Avustuksensaajan tulee varmistaa, ettei Museoviraston sille myöntämällä avustuksella tehdä hankintoja sellaiselta taholta, jotka luetellaan YK:n turvallisuusneuvoston konsolidoidussa pakoteluettelossa tai EU:n pakoteasetuksissa (sellaisina kun ne ovat ajoittain muutettuina). EU:n asetus on kaikilta osin velvoittava ja suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ilman eri päätöksiä. Lisäksi Euroopan unionin neuvoston päätökset pakotteista sitovat hankintalain tarkoittamia hankintayksikköjä ja niitä sovelletaan sellaisenaan. Kukin avustuksen saaja vastaa omalta osaltaan EU:n pakotteiden vaikutusten selvittämisestä omissa hankinnoissaan. Pakotteiden vaikutuksia arvioitaessa on tarvittaessa tunnistettava yrityksen omistussuhteet ja määräysvalta yritykseen.

Avustuksensaajan tulee lisäksi varmistaa, ettei Museoviraston sille myöntämällä avustuksella myöskään suoraan tai välillisesti tueta sellaisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka on lueteltu YK:n turvallisuusneuvoston konsolidoidussa pakoteluettelossa tai EU:n pakoteasetuksissa (sellaisina kun ne ovat ajoittain muutettuina). Ns. henkilöpakotteista annetussa EU:n asetuksessa 269/2014 on luettelo luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joiden varat on jäädytetty. Asetuksen nojalla varoja ja taloudellisia resursseja ei saa asettaa pakotteiden alaisten henkilöiden saataville. Asetus kieltää kaikenlaisten varojen (eli minkä hyvänsä sellaisen kiinteän tai irtaimen, aineellisen tai aineettoman omaisuuden, jolla on taloudellista arvoa) luovuttamisen suoraan tai välillisesti pakoteasetuksessa listatulle taholle.

Avustuksensaajan velvollisuutena on perehtyä em. päätöksiin ja muihin mahdollisiin pakotteita koskeviin viranomaismateriaaleihin ja varmistua siitä, ettei myöskään avustuksella aikaansaatuja tai tuotettuja aineettomia tai aineellisia hyödykkeitä päädy suoraan tai välillisesti em. materiaaleissa mainituille tahoille. Avustuksen saajan tulee ilmoittaa Museovirastolle välittömästi, jos avustusta on käytetty pakotteiden vastaisesti.

1.8. Muut yleisiin asioihin liittyvät ehdot

Valtionavustuksen saajan hallituksen tulee huolehtia organisaationsa hyvästä hallintotavasta sekä riittävästä riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Avustuksen saajan tulee edistää toiminnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä noudattaa tasa-arvolaissa (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986) ja yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädettyjä työnantajavelvoitteita.

Tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet

Valtionavustuksen saajan on huolehdittava, että avustettavassa toiminnassa tai hankkeessa aikaansaatujen tulosten tekijänoikeudet tai muut immateriaalioikeudet kuuluvat sille lain mukaisesti tai erillisen sopimuksen nojalla, eikä tulosten laatimisessa loukata kolmansien osapuolten tekijänoikeutta tai muita immateriaalioikeuksia.

Saavutettavuus

Valtionavustuksen saajan tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettua lakia (306/2019, digipalvelulaki). Digipalvelulakia sovelletaan yrityksen, säätiön, yhdistyksen ja muun yhteisön digitaalisiin palveluihin, joiden kehittämisen tai käytön rahoittamiseen osallistuu tässä laissa tarkoitettu viranomainen vähintään puolella kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista.

2. Valtionavustuksen käytön yleiset lähtökohdat

2.1. Valtionavustuksen käytön seurannan järjestämisvelvollisuus

Valtionavustuksen saajan on huolehdittava siitä, että valtionavustuspäätös liitteineen toimitetaan tiedoksi yhteisön kirjanpitäjälle tai kirjanpidosta vastaavalle. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpito kirjanpitolaissa (1336/1997) ja -asetuksessa (1339/1997) säädetyllä tavalla siten, että avustuksen käyttöä voidaan seurata kirjanpidosta luotettavasti. Jos yleisavustus on myönnetty osaan toiminnasta, tulee toiminnan toteutuneita tuloja ja kustannuksia seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikalla. Avustuksen saajan on järjestettävä tilintarkastus tai toiminnantarkastus, mikäli tilintarkastuslaissa (1141/2015) tai muussa laissa niin säädetään.

Kuitteja ja muita tositteita tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa 10 vuotta. Museovirasto pyytää kuitteja tarvittaessa.

Kustannusten osalta tulee käydä ilmi, mitä on hankittu ja miten hankinnat liittyvät avustuksen saajan toimintaan. Palkkojen osalta tulee käydä ilmi, kuinka paljon työaikaa on käytetty, keiden työpanoksesta on kyse, mikä heidän roolinsa toiminnassa on ollut sekä minkä verran palkkaa työstä on maksettu.

Kustannuserittelystä tulee käydä ilmi jokaisen hankinnan osalta sekä arvonlisäveroton hinta että arvonlisäverollinen hinta.

Työajanseuranta

Avustuksen saajan tulee huolehtia asianmukaisesta työajanseurannasta (mukaan lukien osa-aikaisesti työskentelevät) jos se on tarpeen avustettavalle toiminnalle kohdennettavien palkkakustannusten luotettavaksi varmentamiseksi. Työnajanseuranta on järjestettävä esimerkiksi silloin, jos työntekijä työskentelee yleisavustuksella avustettavan toiminnan lisäksi toisessa avustuskohteessa tai toiminnassa, johon yleisavustusta ei voi käyttää.

2.2. Valtionavustuksen käyttö hyväksyttävään käyttötarkoitukseen

Valtionavustuksen käyttötarkoitus on yksilöity valtionavustuspäätöksessä. Valtionavustuslain 13.1 §:n mukaan valtionavustusta saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Kohdennettua yleisavustusta ei saa käyttää sellaiseen osaan avustuksensaajan toiminnasta, johon avustusta ei ole myönnetty.

2.3. Valtionavustuksen edelleen välittämistä koskevat ehdot

Valtionavustusta ei saa käyttää muun kuin saajan toiminnan rahoittamiseen, paitsi jos asiasta on mainittu päätöksessä. Siinä tapauksessa valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus toiminnan toteuttajan kanssa valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista.

Sopimuksentekovelvoite

Jos valtionavustuspäätöksessä on yksilöity, että valtionavustus on myönnetty käytettäväksi myös valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan avustamiseen, valtionavustuksen saajan on ennen valtionavustuksen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saaja) kanssa.

Valtionavustuksen saajan ja siirron saajan välinen sopimus tulee pyydettäessä toimittaa tiedoksi valtionapuviranomaiselle. Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös muun kuin saajan toimintaan edelleen välitetyn avustuksen osalta.

Valtionavustuksen edelleen välittämistä koskevan sopimuksen sisältö

Valtionavustuksen saajan on avustuksen edelleen välittämistä koskevassa sopimuksessa varmistettava, että siirron saaja tietää edelleen välitettyjen varojen luonteesta valtionavustuksena ja että siirron saaja noudattaa avustuksen käytössä valtionavustuksen saajaa koskevan valtionavustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia sekä selvittää avustuksen käytön valtionavustuksen saajalle. Sopimuksessa on varmistettava, että valtionavustuksen saajalla on mahdollisuus valvoa siirron saajan avustuksen käyttöä riittävällä tavalla. Sopimuksessa on varmistettava, että valtionapuviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa siirron saajan taloutta ja toimintaa valtionavustuslain 16.1 §:n mukaisesti. Sopimuksen vähimmäisvaatimukset käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta sopimusmallista.

2.4. Valtionavustuksen käyttöaikaa koskevat rajoitukset

Valtionavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä mainittuna käyttöaikana. Avustuksen käyttötarkoitusta vastaavien tuottojen ja kulujen tulee olla toteutuneet käyttöaikana ja niiden tulee olla kirjattuina käyttöajalle.

2.5. Avustuksella hankitun omaisuuden käyttöön liittyvät rajoitukset ja velvollisuudet

Jos avustusta käytetään irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan ja hankintamenot kirjataan taseeseen, voidaan hankintamenot kuitenkin ottaa kokonaan huomioon hankintavuoden hyväksyttävinä kustannuksina.

Valtionavustuslain 13.3 §:n mukaan, jos valtionavustus on myönnetty tiettyä valtionavustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaan tai perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle valtionavustuspäätöksessä määrättynä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana. Valtionavustuksen saajan on riittävällä tavalla vakuutettava valtionavustuksella hankittu omaisuus.

2.6. Valtionavustuspäätöksessä mainittujen erityisten ehtojen muuttaminen

Museovirasto voi valtionavustuksen saajan hakemuksesta perustellusta syystä muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta ja -aikaa sekä ehtoja.

Mikäli avustusta perustelluista syistä ei voida käyttää avustukselle myönnetyn käyttöajan puitteissa tai myönnettyyn käyttötarkoitukseen, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta lupa käyttöajan tai käyttötarkoituksen muutokseen. Muutosta koskeva hakemus on tehtävä ennen avustuksen käyttöoikeuden loppumista.

3. Avustettaviin kustannuksiin sekä tuloihin ja rahoitukseen liittyvät ehdot

3.1. Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan toiminnan kannalta tarpeelliset, määrältään kohtuulliset kustannukset. Hyväksyttävien kustannuksien tulee olla suoria, kirjanpidossa todentuvia kuluja, kuten hankintoja tai henkilöstön palkkakustannuksia.

Kunkin vuoden osalta hyväksyttävinä kustannuksina otetaan huomioon ne kustannukset, jotka kirjanpitolain ja -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava kyseiselle tilikaudelle. Jos avustusta käytetään irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan ja hankintamenot kirjataan taseeseen, voidaan hankintamenot kuitenkin ottaa kokonaan huomioon hankintavuoden hyväksyttävinä kustannuksina.

Hyväksyttävien kustannusten tulee olla syntyneitä hakuajan päättymisen jälkeen.

Palkkojen ja palkkioiden tukikelpoisuus

Museovirasto hyväksyy kohtuullisina kustannuksina palkat ja palkkiot, jotka on maksettu rahapalkkana tai luontoisetuna. Palkoista on pidettävä työajanseurantaa. Avustuksen saajan tulee varmistaa, että kirjanpitoon tehtävät palkkakirjaukset perustuvat todellisiin, aiheutuneisiin kustannuksiin. Laskennallisia kuluja, esim. talkoo- tai vapaaehtoistyötä, ei hyväksytä. Kohdentamisen tulee myös perustua käytettyyn työaikaan ja avustuksen saajan tulee pystyä esittämään tarvittaessa virastolle palkkojen kohdentamisperiaatteet.

Matkakustannusten tukikelpoisuus

Kohtuullisina matkakustannuksina hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti toteutuneet kustannukset. Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Samalla on otettava huomioon matkan ja tehtävien tarkoituksenmukainen ja turvallinen suorittaminen. Perusteet käytetyn matkustustavan valintaan tulee pyydettäessä esittää. Samat periaatteet koskevat sekä palkattuja henkilöitä että luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.

Hankintamenojen tukikelpoisuus

Jos hankinta tai pienhankinta on tehty vastoin näiden vakioehtojen kohdassa ”Hankintamenettelyä koskevat ehdot” olevia hankintamenettelyä koskevia ehtoja, hankintameno ei ole hyväksyttävä kustannus.

Arvonlisäverojen tukikelpoisuus

Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kustannukseksi vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä, eli se mikä tosiasiallisesti maksettiin. Kunnille myönnettävissä avustuksissa hyväksytään vain arvonlisäverottomat kustannukset.

Katso myös mahdolliset lisäykset hakuilmoituksen kohdassa Hakukohtaiset poikkeukset vakioehtoihin.

3.2. Ei-hyväksyttävät kustannukset

Valtionavustusta ei saa käyttää vastikkeettomiin menoihin kuten apurahoihin, lahjoituksiin, palkintoihin tai muihin vastaaviin rahasuorituksiin. Rahalahjoista tai rahanarvoisista lahjakorteista aiheutuneet kustannukset eivät ole hyväksyttäviä.

Valtionavustusta ei saa käyttää viivästys- ja korkokuluihin, tilitapahtumista perittäviin palvelumaksuihin, valuutan vaihtopalkkioihin, kurssitappioihin eikä muihin rahoitukseen liittyviin kustannuksiin.

Valtionavustusta ei saa käyttää sakkoihin, pysäköintivirhemaksuihin, rikemaksuihin tai muihin lakiin perustuviin taloudellisiin seuraamuksiin tai oikeudenkäyntikuluihin. Valtionavustusta ei saa käyttää edustuskuluihin.

Lisäksi hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole:

• poistot
• varainhankinnan kustannukset
• liike- ja sijoitustoiminnan kustannukset
• varaukset
• laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kustannuksiin
• lainojen lyhennykset
• lainojen korot
• ei-lakisääteisten lisäeläkkeiden maksut
• irtisanomiskorvaukset tai irtisanomisajalta ilman työvelvoitetta maksettavat palkkauskustannukset
• tulospalkkiot
• avustuksen palautus, takaisinperintävelvoitteet tai luottotappio edelleen jaetusta avustuksesta.

Jos avustuksen saaja toimii omistamissaan tai rinnakkaisorganisaationsa omistamissa tiloissa, toimitilakustannukseksi hyväksytään vain tiloista maksettava hoitovastike sekä toimitilojen käyttö- ja ylläpitokustannuksia, elleivät ne jo sisälly edellä mainittuun hoitovastikkeeseen. Yleisavustuksella ei voi kattaa korjaus- ja rahoitusvastikekustannuksia

Katso myös mahdolliset lisäykset hakuilmoituksen kohdassa Hakukohtaiset poikkeukset vakioehtoihin.

3.3. Toiminnassa saatuihin tuloihin liittyvät ehdot

Yhteisön toiminta ei voi perustua taloudellisen voiton tavoittelemiseen.

Avustuksella ei voida kattaa sellaisia kustannuksia, jotka avustuksen saaja veloittaa edelleen toiselta taholta. Kustannuksena hyväksytään toisin sanoen todellinen avustuksen saajan maksettavaksi jäävä osuus. Yleisavustuksella rahoitettujen tilojen jälleenvuokraamisesta yleishyödylliseen toimintaan otetaan huomioon vain alijäämä. Mikäli yleisavustuksella rahoitettu tila on jälleenvuokrattu ja vuokralainen harjoittaa tilassa liiketoimintaa, ei yleisavustuksella saa kattaa edes jälleenvuokraustoiminnan alijäämää.

3.4. Avustettavan toiminnan rahoitukseen liittyvät ehdot

Hakuilmoituksessa ja avustuspäätöksessä määritellään, kuinka suuren osan avustus saa kattaa toiminnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten yleisavustusten kanssa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Yleisavustuksella ei voida myöskään kattaa sellaisia kustannuksia, johon avustuksen saaja on saanut yksilöityä sekä toiminnallisesti että ajallisesti rajattua yksityistä tai julkista avustusta. Yleisavustuksen hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan kuitenkin toiminnon alijäämä.

Avustettavan toiminnan toteutuneita tuloja ja kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan (”kustannuspaikka”).

3.5. Maksutta käyttöön saatuja resursseja koskevat ehdot

Talkootyö tai muut maksutta käyttöön saadut resurssit eivät voi olla osa toiminnan taloutta.

3.6. Saajan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät ehdot

Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön toiminnan avainhenkilö on aiemmin syyllistynyt rikokseen avustuksia haettaessa tai jos kyseinen henkilö on liiketoimintakiellossa.

Avustusta ei myönnetä, jos avustuksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteiden kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn kohteeksi. Avustuksen saaja ei voi olla laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä toiminnan avainhenkilö saa olla syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa eikä häntä saa olla asetettu liiketoimintakieltoon. Museovirasto voi näissä tilanteissa myös harkinnanvaraisesti periä maksetun avustuksen takaisin.

Mikäli saadun avustuksen käyttöajan lopussa on tapahtunut jotain merkittävää muutosta saajan taloudellisessa tilanteessa (esim. loppuvuodesta saatu muu tulo tai avustus), tulee saajan raportoida asiasta Museovirastolle.

4. Valtionavustuksen saajan erityiset velvollisuudet

4.1. Valtionavustuksen saajan tiedonanto- ja ilmoittamisvelvollisuudet

Valtionavustuslain 14.1 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot. Valtionavustuslain 14.2 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.

Valtionavustuksen saajan on pidettävä vastuuhenkilöitään koskevat tiedot ajan tasalla.

4.2. Valtionavustuksen palauttamisvelvollisuus

Valtionavustuslain 20.1 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saatu valtionavustus tai sen osa, myös siinä tapauksessa, että avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos avustus jää kokonaan tai osittain käyttämättä, eikä Museovirasto ole myöntänyt lisäaikaa avustuksen käytölle, on jäljelle jäänyt avustussumma myös palautettava. Palautuksen voi tehdä heti, mutta viimeistään se on tehtävä selvityksen yhteydessä. Jos avustusta ei palauteta vapaaehtoisesti, se voidaan periä takaisin. Valtionavustuksen palauttamisesta on säädetty valtionavustuslain 20 §:ssä. Alle 100 euron summaa ei tarvitse palauttaa.

Avustus tulee palauttaa Museoviraston tilille:

IBAN: FI96 8129 9710 0116 51
BIC: DABAFIHH

Palautuksen yhteydessä on mainittava avustuspäätöksen diaarinumero.

4.3. Valtionavustuksen käytön selvittämisvelvollisuus

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys, joka toimitetaan Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Selvitykseen tulee sisältyä sekä talousraportointi että sanallinen selonteko toiminnan toteuttamisesta ja tuloksista. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on yleisavustus osaan toiminnasta. Toiminnan kustannuksista hyväksytään avustuksella katettaviksi avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran.

Selvityksessä tulee kuvata lyhyesti yhteisön toiminta avustusvuoden aikana. Lisäksi selvityksessä tulee kertoa avustuksella aikaansaaduista tuloksista sekä arvioida, vastaavatko ne hakemuksessa esitettyjä tavoitteita.

Avustuksesta annettavaan selvitykseen on liitettävä:

• Toimintakertomus tai vastaava muu selvitys toiminnasta.
• Tilikohtainen pitkä tuloslaskelma ja allekirjoituksin vahvistettu tilinpäätös.
• Kustannuspaikkaraportti avustetun toiminnan toteutuneista tuloista ja menoista, kun kyseessä on kohdennettu yleisavustus.
• Tase-erittely.
• Allekirjoitettu tilintarkastuskertomus (ja/tai toiminnantarkastuskertomus) ja tilintarkastajan (ja/tai toiminnantarkastajan) muistiot.

Avustuksen saajan tulee pyydettäessä toimittaa myös muita selvityksiä, joita tarvitaan valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi, kuten esimerkiksi kustannuspaikkaa vastaava pääkirja.

Avustuksen saajan tulee pyydettäessä toimittaa myös muita selvityksiä, joita tarvitaan valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi.

Selvityksessä tulee raportoida avustuksen käytölle asetettujen ehtojen täyttämisestä, jos avustuspäätöksessä sellaisia on. Jos avustuksen saajan toiminta on ollut laajempi kuin se toiminta, johon valtionavustusta on saatu, tulee selvityksessä selkeästi eritellä se toiminta, johon kyseessä oleva valtionavustus on käytetty.

4.4. Avustetun toiminnan vaikutusten arviointi

Valtionavustuksen saajan tulee tarvittaessa osallistua valtionavustuksen vaikutuksia koskevien tietojen tuottamiseen ja toimittamiseen erikseen Museoviraston kanssa sovittavalla tavalla.

4.5. Tulosten hyödyntäminen

Museoviraston avustuksella kokonaan tai osittain tuotettujen tulosten tulee lähtökohtaisesti olla julkisia.

4.6. Muut valtionavustuksen saajan erityisiin velvollisuuksiin liittyvät ehdot

Avustuksen saajan internet-sivuilla sekä avustuksella toteutettavissa tilaisuuksissa, tapahtumissa, esitteissä ja julkaisuissa sekä muussa viestinnässä tulee mainita, että toimintaan on saatu avustus Museovirastolta.

5. Valtionavustuksen käytön valvonta, maksatuksen keskeytys ja takaisinperintä

5.1. Seuranta- ja valvontakäytännöt

Museovirasto huolehtii valtionavustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla valtionavustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia.

Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot. Avustuksen saajan on tarvittaessa annettava Museovirastolle avustuksen käytön valvonnan kannalta kaikki tarpeelliset tili- ja seurantatiedot, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Museoviraston edustajalle on varattava tarvittaessa tilaisuus tarkastaa avustuksen saajan varainkäyttöä ja toimintaa valtionavustuksen käytön ja ehtojen täyttämisen selvittämiseksi.

5.2. Tarkastusoikeudet

Museovirastolla on valtionavustuslain 16 § mukaan oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.

Lisäksi, jos valtionavustus on myönnetty 7 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toimintaan, valtionapuviranomaisella on oikeus tarvittaessa tarkastaa valtionavustuspäätöksen mukaista toimintaa toteuttavan taloutta ja toimintaa.

Museovirasto voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan tarkastuksia. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta vastuullinen tilintarkastaja.

5.3. Valtionavustuksen saajan velvollisuus avustaa tarkastuksessa

Valtionavustuksen saajan on valtionavustuslain 17 § mukaan korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja ulkopuoliselle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.

5.4. Valtionavustuksen maksatuksen keskeytys

Museovirasto voi valtionavustuslain 19 § mukaan päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:

1) on perusteltua aihetta epäillä, että valtionavustuksen saaja ei menettele valtionavustuslain mukaisesti

2) ne perusteet, joilla valtionavustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet

3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.

5.5. Valtionavustuksen takaisinperintä ja korot

Valtionapuviranomaisen velvollisuus takaisinperintään

Museovirastolla on valtionavustuslain 21 § mukaan velvollisuus takaisinperintään, jos valtionavustuksen saaja on:

1) jättänyt palauttamatta valtionavustuksen tai sen osan;

2) käyttänyt valtionavustuksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;

3) antanut Museovirastolle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan;

4) muutoin 1–3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja.

Harkinnanvarainen takaisinperintä

Museovirasto voi valtionavustuslain 22 §:n mukaan päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi, jos:

1) avustuksensaaja on menetellyt valtionavustuslain 12 §:n 4 momentin taikka mainitun lain 13 tai 14 §:n vastaisesti;

2) avustuksensaaja on kieltäytynyt antamasta valtionavustuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua aineistoa tai avustamasta mainitussa momentissa tarkoitetulla tavalla tarkastuksessa;

3) avustuksensaaja on lopettanut valtionavustuksen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle;

4) avustuksensaaja on valtionavustuslain 13 §:n vastaisesti luovuttanut toiselle omistus- tai hallintaoikeuden omaisuuteen, joka on hankittu valtionavustuksella;

5) avustuksensaaja on valtionavustuslain 13 §:n vastaisesti pysyvästi muuttanut valtionavustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitusta;

6) avustuksensaaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelyistä annetussa laissa (57/1993) tarkoitetun velkajärjestelyn kohteeksi, jollei valtionavustuksen käyttötarkoituksesta muuta johdu; taikka

7) avustuksensaaja menettelee tosiasiallisesti edellä kohdissa 1–6 mainittuihin seikkoihin rinnastettavalla tavalla antamalla valtionavustuksen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon.

Korot

Avustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle korkoa avustuksen maksupäivästä alkaen. Koron määrä on korkolain (633/1982) mukainen viitekorko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Museovirasto laskee kertyneen koron määrän, kun palautus on tehty, ja lähettää korosta avustuksen saajalle erillisen laskun. Korko lasketaan siitä päivästä, kun avustus on maksettu avustuksen saajan tilille siihen päivään, kun avustuksen palautettava tai takaisin perittävä osuus on maksettu Museoviraston tilille.

Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään Museoviraston asettamana eräpäivänä, sille on maksettava koron lisäksi vuotuista viivästyskorkoa. Se määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisesti.

Museovirasto voi jättää osan palautettavasta tai takaisin perittävästä määrästä, sille laskettavasta korosta tai viivästyskorosta perimättä, jos täysimääräinen palauttaminen tai takaisinperintä katsotaan kohtuuttomaksi valtionavustuksen saajan taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin tai niiden muutokseen nähden. (Valtionavustuslaki 26.1 §)

Erityisen painavasta syystä Museovirasto voi päättää, että palautettava tai takaisin perittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä. (Valtionavustuslaki 26.2 §)

Valtionavustuslain 30 §:n mukaan palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään samalle valtionavustuksen saajalle maksettavasta muusta saman valtionapuviranomaisen myöntämästä valtionavustuksesta.