Avustushakemuksen käsittely ja päätös

Sivun sisällysluettelo

Avustushakemuksen käsittely ja päätös

Hankeavustukset rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen 2024

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain tarkoituksena on 3 §:n mukaan toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilölle ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä ja vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Museovirastoon jätetyt valtionavustushakemukset ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja.

Museovirastoon toimitettu avustushakemus tulee julkiseksi, kun Museovirasto on sen vastaanottanut. Julkinen asiakirja voi sisältää ehdottomasti salassa pidettäviä ja harkinnanvaraisesti julkisia osia. Harkinnanvaraisesti julkiset asiakirjat voivat olla joko lähtökohtaisesti julkisia tai lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Hakemuksen asiakirjoihin ei tule liittää salassa pidettäviä henkilötietoja, kuten henkilötunnuksia ja terveystietoja.

Toimitamme valtionavustuslain 32 §:n ja valtioneuvoston asetuksen (688/2001, 1394/2022) mukaisesti vähimmäistiedot valtionavustushakemuksista ja päätöksistä julkaistavaksi Tutkiavustuksia.fi-palveluun. Yksityishenkilöiden osalta palvelussa julkaistaan vain myönteisen päätöksen saaneiden vähimmäistiedot. Palvelussa voidaan lisäksi julkaista muita valtionavustuksen hakemista, myöntämistä ja käyttöä koskevia julkisia tietoja.

Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut asiakirjat. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman täydelliset hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi.

Hakemusasiakirjan lähettäjälle ilmoitetaan, miten asiakirjaa on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Valtionavustuslaissa (668/2001) säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan valtionavustuksia myönnettäessä. Avustuksen myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan liittyen noudatetaan lisäksi

- Hallintolakia (434/2003)

- Lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)

- Tietosuojalakia (1050/2018)

- Lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)

- Asetusta viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)

- Lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)

- Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)

- Asetusta valtion talousarviosta (1243/1992)

-Tuloverolakia (1535/1992)

Lait ja asetukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi

Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan pelkästään avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Avustettavuus määräytyy kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen sekä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja hankkeen laadun tuloksena.

Hankkeen avustettavuutta arvioidessa käytetään arviointiperusteina edellä tässä oppaassa olevia kohteiden sekä avustettavien toimenpiteiden määritelmiä. Koska ensisijaisesti avustetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojeltuja rakennuksia, ei esimerkiksi kaavasuojelu, tai rakennuksen sijainti rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella tai sisältyminen kulttuuriympäristön inventointiluetteloon suoraan merkitse avustuksen saamista. Kaikissa tapauksissa on suunniteltujen toimenpiteiden oltava hakuoppaan ehtojen mukaisia. Hakemukset arvioidaan näillä perusteilla hankkeiden tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen.

Jokaisella hakemuksella on vähintään yksi arvioija. Museovirasto arvioi hankkeet yhteistyössä alueellisten vastuumuseoiden kanssa. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa (ns. vertaisarviointi) kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

Kohteen arvo

• Valtakunnan tasolla erityisen merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on kiitettävä; lailla tai asetuksella suojeltu kohde (5 pistettä)

• Valtakunnan tasolla merkittävä kohde, jonka historiallinen arvo, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä; lailla tai asetuksella tai kaavassa suojeltu kohde (4 pistettä)

• Kohteella on kaavassa tai muussa arvioinnissa todettua maakunnallista merkitystä, edustavuus sekä lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä tai tyydyttävä, (3 pistettä)

• Kohteella on kaavassa tai muussa arvioinnissa todettua maakunnallista tai paikallista tunnettuutta, kohteen merkitys ja edustavuus on hyvä tai tyydyttävä (2 pistettä)

• Kohteella ei ole merkittävyyttä ja/tai lähde- ja dokumentaatioarvoa, tai niitä ei pystytä hakemuksen perusteella määrittämään (1 piste)

Hankkeen vaikutus kohteen säilymiseen

• Välttämättömät, kiireelliset ja kohdennetut kohteen tuhoutumiselta pelastavat laajat toimenpiteet ja toimet, jotka ovat osa esimerkillistä hoitojatkumoa (5 pistettä)

• Toimenpiteet, joilla pysäytetään tai poistetaan säilymiseen vaikuttavia uhkia ja/tai torjutaan äkillisiä muutoksia ja/tai ehkäistään vaurioitumista ennalta ja toimet, jotka ovat osa hyvää säästävän restauroinnin jatkumoa (4 pistettä)

• Toimenpiteet, joilla säilytetään tai perustellusti palautetaan kohteen historialliset arvot tai parannetaan kohteen säilymistä sellaisenaan (3 pistettä)

• Toimenpiteet, joilla kestävällä tavalla lisätään kohteen käyttöarvoa (2 pistettä)

• Toimenpiteet, jotka uhkaavat tai vähentävät kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja (1 piste)

Hankkeen toteutustapa kohteen kestävän käytön ja hoidon kannalta

• Esimerkillisesti suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke (5 pistettä)

• Hyvin suunniteltu, valmisteltu ja budjetoitu hanke (4 pistettä)

• Hanke on keskeisten materiaali-, palkkio- ja palkkakulujen osalta hyväksyttävissä pienistä puutteista huolimatta (3 pistettä)

• Vaillinaisesti suunniteltu, valmistelu ja budjetoitu hanke (2 pistettä)

• Hankkeella ei ole kunnollista suunnitelmaa ja/tai budjettia (1 piste)


Hankkeen liittyminen kestävän kehityksen teemoihin (kulttuurinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys)

  • Restaurointi- ja konservointialan suunnittelijoiden, tutkijoiden ja käytännön tekijöiden monipuolinen työllistäminen. Hanke työllistää alan erikoisosaajia varmistaen työpaikkojen ja erikoisosaamisen säilymisen. Alan työtapojen ja hyvien käytäntöjen kehittäminen.
  • Restaurointi- ja konservointialan koulutuksen ja työkokemuksen tukeminen; alan työmenetelmien ja materiaalituntemuksen ylläpito ja kehittäminen. Hanke säilyttää tai elvyttää tärkeitä katoamassa olevia vanhoja työtapoja. Hankkeeseen liittyy alan koulutusta.
  • Kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja näkyvyyden parantaminen. Kohteen omistaja järjestää kohteeseen liittyviä kaikille avoimia tapahtumia tai kohde on muuten julkisesti esillä ja esimerkkinä.
  • Vastuullisen kuluttamisen tukeminen. Säästävä korjausrakentaminen, konservointi ja ennakoiva kestävä hoito lähtökohtina. Luonnonmateriaalien ja terveyttä edistävien ratkaisuiden tukeminen.
  • Yhteisöllisen kulttuuriympäristötyön tukeminen. Kohteen hoidossa, säilyttämisessä ja käytössä on mukana vapaaehtoisia, joiden talkootyöpanos muodostaa huomattavan resurssin.


  • Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Kulttuuriympäristöpalvelut-osastolla. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

    Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

    Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

    Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

    Asiointipalvelun kautta tehtyyn hakemukseen annetaan päätös saman asioinnin kautta. Päätöksen voi noutaa kirjautumalla asiointiin ja avaamalla kyseisen hakemuksen tiedot. Avustuspäätöksen saapumisesta tulee ilmoitus hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

    Päätöksen noutamiseksi on kirjauduttava asiointiliittymään alla olevista linkeistä

    Yksityishenkilön kirjautuminen asiointipalveluun

    Valitse kirjautumissivulla olevasta alasvetovalikosta virastoksi "MV". Klikkaa sen jälkeen Henkilökirjautuminen-kuvaketta.

    Yhteisöhakijoiden kirjautuminen asiointipalveluun

    Valitse kirjautumissivulla olevasta alasvetovalikosta virastoksi "MV". Klikkaa sen jälkeen Yhteisön puolesta asiointi -kuvaketta.

    Muille kuin asioinnin kautta hakeneille toimitetaan päätös kirjeenä postin kautta.