Ehdot
Ehtoja ja määräyksiä: Avustukset aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin
Hakemusasiakirjojen julkisuus
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Lain tarkoituksena on 3 §:n mukaan toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilölle ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä ja vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Museovirastoon jätetyt valtionavustushakemukset ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja.
Museovirastoon toimitettu avustushakemus tulee julkiseksi, kun Museovirasto on sen vastaanottanut. Julkinen asiakirja voi sisältää ehdottomasti salassa pidettäviä ja harkinnanvaraisesti julkisia osia. Harkinnanvaraisesti julkiset asiakirjat voivat olla joko lähtökohtaisesti julkisia tai lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.
Velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä
Avustusta hakevan tahon tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016; hankintalaki). Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaan.
Hankintalain 6 §:ssä määritellään hankintayksiköt, joita ovat
1. valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset
2. evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset
3. valtion liikelaitokset
4. julkisoikeudelliset laitokset. Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja
a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1-4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö taikka
b) jonka johto on 1-4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen taikka
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1-4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet.
5. mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1-4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.
Julkisen hallinnon lisäksi myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja saattaa olla hankintalain tarkoittama hankintayksikkö ja siten velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä, mikäli avustuksen saaja hankintalain mukaisesti täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit tai saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta. Tuki voi olla saatu myös useammalta kuin yhdeltä hankintayksiköltä. Julkisen tuen tulee kohdistua tiettyyn hankintaan. Yleinen toiminta-avustus ei ole hankintalain tarkoittamaa tiettyyn hankintaan kohdistuvaa tukea. Tuen merkitystä hankinnan kannalta on arvioitava tuen myöntämishetkellä tiedossa olleiden seikkojen mukaan. Velvollisuus noudattaa hankintalakia avustusta käytettäessä saattaa yllä esitetyn johdosta soveltua myös yksityisiin henkilöihin ja yrityksiin.
Avustuksen käyttöä koskevat määräykset
Avustus saadaan käyttää ainoastaan avustuspäätöksessä mainitusta käyttötarkoituksesta aiheutuviin menoihin päätöksessä mainitun ajan kuluessa. Jos käyttötarkoitusta on perustelluista syistä tarpeen muuttaa,tulee avustuksen saajan pyytää Museovirastolta käyttötarkoituksen muutosta kirjallisesti. Avustuksen saajan tulee odottaa uutta päätöstä ennen töiden aloittamista.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Oikeus saada maksatus myönnetystä valtionavustuksesta raukeaa, jos valtionavustuksen saaja ei ole Museoviraston päätöksessä ilmoittamaan määräaikaan mennessä pyytänyt avustusta maksuun.
Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä kirjallisesti valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot. Avustuksen saajan on tarvittaessa annettava Museovirastolle avustuksen käytön valvonnan kannalta kaikki tarpeelliset tili- ja seurantatiedot, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Museoviraston edustajalle on varattava tarvittaessa tilaisuus tarkastaa avustuksen saajan varainkäyttöä ja toimintaa valtionavustuksen käytön ja ehtojen täyttämisen selvittämiseksi.
Avustuksen palauttaminen ja takaisinperintä
Jos avustus jää kokonaan tai osittain käyttämättä, eikä Museovirasto ole myöntänyt lisäaikaa avustuksen käytölle, on jäljelle jäänyt avustussumma palautettava. Palautuksen voi tehdä heti, mutta viimeistään se on tehtävä selvityksen yhteydessä. Palautuksen yhteydessä on mainittava avustuspäätöksen diaarinumero. Palautusohjeet ja pankkitilin numero on mainittu päätöskirjeessä. Jos käyttämättä jäänyt summa on enintään 100 euroa, sen voi jättää palauttamatta. Jos avustus on käytetty vastoin sille määrättyä käyttötarkoitusta tai jos avustuksen saaja on avustusta hakiessaan antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut tietoja ja menettelyllä on ollut vaikutusta avustuksen myöntämiseen tai ehtojen asettamiseen tai avustus on muutoin suoritettu virheellisin edellytyksin tai perusteettomasti, määrätään avustus takaisin perittäväksi. Museovirasto voi määrätä avustuksen tai osan siitä takaisin perittäväksi myös silloin, jos avustukselle muutoin asetettuja ehtoja ei ole noudatettu.
Viestintä
Avustuksen saajan toivotaan kertovan viestinnässään esimerkiksi verkkosivuillaan ja esitteissään, että hanke tai toiminta on saanut Museovirastolta valtionavustusta.
Sovellettu lainsäädäntö
Valtionavustuslaissa (668/2001) säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan valtionavustuksia myönnettäessä.
Avustuksen myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan liittyen noudatetaan lisäksi
• Hallintolakia (434/2003)
• Hallintolainkäyttölakia (586/1996)
• Tietosuojalakia 1050/2018
• Lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)
• Asetusta viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999)
• Lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
• Lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
• Asetusta valtion talousarviosta (1243/1992)
Lait ja asetukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi