Tutkimus: suomalaiset haluavat vaalia kulttuuriperintöä, mutta peräänkuuluttavat viranomaisten roolia
Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä, kertoo Suomen ensimmäinen aihetta selvittänyt kansalaisbarometri. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi, mutta toisaalta toivovat viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa. Barometrin ovat toteuttaneet Museovirasto ja ympäristöministeriö.
Barometrin mukaan suomalaiset mieltävät kulttuuriperinnön tavoiksi, perinteiksi ja kädentaidoiksi (64 %), ihmisten yhteisiksi kokemuksiksi ja tarinoiksi (61 %) sekä kieleksi (58 %). Kulttuuriympäristö liitetään selkeimmin maisemiin (59 %), luontoympäristöön (54 %) ja rakennettuun ympäristöön (48 %). Tärkeimmäksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luontoympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.
”Merkittävä osa vastaajista koki luontoympäristön kuuluvan kulttuuriperintöön tai -ympäristöön, mikä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa”, toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.
Tutkimuksessa korostui suomalaisten halu vaalia kulttuuriperintöä ja -ympäristöä. Niitä pidettiin tärkeinä esimerkiksi alueiden maineelle ja ihmisten välistä ymmärrystä lisäävänä tekijänä. Vaikka käsitykset kulttuuriperinnöstä liittyivät useilla vastaajilla johonkin vanhaan, erityisesti kulttuuriympäristön osalta sen todettiin myös kuuluvan tähän hetkeen. Vastaajista 59 % oli sitä mieltä, ettei kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaaliminen rajoita kehitystä ja toiminnan vapautta. Valtaosa ajatteli, ettei kulttuuriperinnön arvoa voi mitata rahassa ja että vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja sekä ylläpitää ja kehittää perinteistä osaamista ja ammattitaitoa.
Enemmistö vastaajista koki, että heillä itsellään on mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön välittämiseen tuleville sukupolville. Ensisijaisena vastuunkantajana kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä huolehtimisessa pidetään kuitenkin viranomaisia (69 %), ja vasta sen jälkeen kansalaisia (64 %) ja yhteisöjä (53 %).
”On mielenkiintoista, että kulttuuriperinnöstä huolehtimisen ajatellaan kuuluvan kaikkein vähiten paitsi yrityksille myös kulttuuriperinnön harrastajille”, pohtii yli-intendentti Ulla Salmela Museovirastosta.
”Tämä tukee käsitystä siitä, että vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille, ei ainoastaan aiheesta eniten kiinnostuneille. Positiivista on, että vaikka ihmiset odottavat julkisen sektorin kantavan vastuuta kulttuuriperinnön hoidosta, ovat he samalla valmiita hyväksymään verorahojen käytön kulttuuriperinnön hoitoon. Barometri tuo työllemme tärkeää tietoa kansalaisten näkemyksistä”, Salmela jatkaa.
Kulttuuriperintöbarometrin toteutti Kantar TNS Oy Museoviraston ja ympäristöministeriön tilauksesta. Kysely kohdennettiin 18–79-vuotiaille suomalaisille. Siihen vastasi 2066 henkilöä. Kulttuuriperintöbarometri on yksi Euroopan unionin Kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018 liittyvistä aloitteista Suomessa. Teemavuotta koordinoi Museovirasto ja sen tarkoituksena on kasvattaa ihmisten arvostusta kulttuuriperintöään kohtaan sekä lisätä tietoa ja vahvistaa käsityksiä omasta ja Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Suomessa teemavuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön.
Kulttuuriperintöbarometrin tulokset
Tietoa Kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta
Lisätiedot:
Erikoissuunnittelija Aura Kivilaakso, Museovirasto, 0295 33 6027, etunimi.sukunimi@museovirasto.fi
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, 0295 33 6251, etunimi.sukunimi@museovirasto.fi
Ympäristöneuvos Tuija Mikkonen, ympäristöministeriö, 0295 250 184, etunimi.sukunimi@ym.fi
Tutkimusjohtaja Jaakko Hyry, Kantar TNS, 09 613 500