Suomi haki Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle 

Kalevala (1849, SKS) on Elias Lönnrotin karjalaisten ja suomalaisten kansanrunojen pohjalta kirjoittama kaunokirjallinen teos. Se on osa eurooppalaista eeposperinnettä, ja sillä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallis-poliittinen ulottuvuus. Kalevalalla on rakennettu suomalaista kansakuntaa, mutta siihen liittyy vahvasti myös karjalaisia ja yleiseurooppalaisia kysymyksiä identiteeteistä ja kulttuuriperinnön omistajuudesta. Kalevalan monitulkintaisuus ja sen tulkintojen jännitteisyys ilmentävät eepoksen suurta symbolista arvoa.

Euroopan kulttuuriperintötunnusta haetaan Kalevalalle elävänä eeposperinteenä. Hakemuksen ytimessä on eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke, joka korostaa kulttuuriperinnön elämistä ja muuntumista ajallisesti ja paikallisesti.

“Eepokset ovat tärkeä osa kulttuuriperintöä kaikkialla Euroopassa. Kalevalan kautta pystymme herättämään keskustelua niiden muotoutumisesta ja merkityksestä tämän päivän maailmassa. On ollut ilo olla mukana hakemuksen avoimessa ja aktiivisessa valmisteluprosessissa, joka on kerännyt laajan tukijajoukon”, sanoo erikoisasiantuntija, tunnuksen kansallinen koordinaattori, Leena Marsio Museovirastosta.

Kalevala on ilmestymisestään lähtien inspiroinut niin taiteilijoita kuin tutkijoitakin. Teos saa jatkuvasti uusia tulkintoja yksilöiden ja yhteisöjen, ammattilaisten ja harrastajien toiminnassa: esimerkiksi metallimusiikkifanit ammentavat kalevalaisesta mytologiasta ja Kalevalan teemat kertautuvat fantasiakirjallisuudessa ja sen filmatisoinneissa. Kalevalainen luontosuhde ja Kalevala-teemaiset käsityöt ja tatuoinnit näkyvät laajalti muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) avulla lisätään Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi tunnukseen vuonna 2018.

Tunnus on myönnetty 20 eri maassa yhteensä 60 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin vuonna 2022 Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle.

Hakemuksen päätoteuttajat:

• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (päähakija)
• Gallen-Kallelan Museo
• Juminkeko-säätiö
• Parppeinvaaran runokylä

Lisäksi laajempaan yhteistyöverkostoon kuuluvat:

• Kalevalaseura-säätiö (koordinoiva taho)
• Kalevalaisten Naisten Liitto
• Karelia-ammattikorkeakoulu
• Karjalainen Nuorisoliitto
• Karjalan Liitto
• Karjalan Sivistysseura
• Paikkarin torpan tuki
• Runolaulu-Akatemia
• Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit
• Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
• Suomen Viron-instituutti
• Taideyliopiston Kansanmusiikin aineryhmä
• Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma
• Äidinkielen opettajain liitto