Suomen vesiltä löytyneen ainutlaatuisen hylyn ikä selvitetty
Kansainvälinen sukellusryhmä Badewanne on onnistunut selvittämään viime vuonna Suomenlahden pohjasta löytämänsä flöitti-hylyn iän dokumenttielokuvan kuvauksissa. Projektiin on osallistunut myös Museoviraston edustaja.
Ainutlaatuisen hyvässä kunnossa Suomen vesillä 85 metrin syvyydessä lepäävän hylyn vierestä paljastui aluksen puinen peräpeili, jonka sukeltajat onnistuivat kääntämään. Peiliin oli kaiverrettu vuosiluku 1636 sekä laivan nimeä kuvaava joutsenhahmo. Lisäksi hylyssä tehtiin mittauksia, joiden avulla aluksen alkuperäiset tarkat mitat ovat nyt tiedossa.
Sukellusryhmä selvittää saatujen uusien tietojen avulla hylyn historiaa yhdessä Tukholman yliopiston flöitteihin erikoistuneen meriarkeologi Niklas Erikssonin sekä Suomen ja Hollannin Museovirastojen meriarkeologien Minna Koivikon ja Martijn Mandersin kanssa.
“Alukset yksilöitiin peräpeiliin kaiverrettujen tietojen perusteella. Peräpeilien palasia on aiemminkin löytynyt meriarkeologisissa tutkimuksissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun koko peräpeilin informaatio on ollut saatavilla, aivan kuten 1600-luvulla. Laivan nimi oli todennäköisesti Joutsen ja valmistumisvuosi 1636. Tarkemmissa tutkimuksissa paljastunee vaakuna, josta selviää laivan kotisatama”, kertoo Niklas Eriksson.
”Tämä löytö palauttaa uskoni ihmeisiin. Koko 30-vuotisen urani aikana en ole kokenut mitään vastaavaa”, iloitsee Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikko.
Handle Productions Oy tekee flöitistä dokumenttielokuvaa nimeltä Fluit. Hylyn ikä selvisi elokuvan kuvauksiin liittyvissä sukelluksissa.
”Me sukeltajat pääsimme näkemään aluksen ensimmäisinä satoja vuosia sen uppoamisen jälkeen ja nyt voimme tuoda sen tarinan pintaan yleisön nähtäväksi”, kertoo Badewanne-ryhmän tutkimussukeltaja Jouni Polkko.
Edistykselliset flöitit hallitsivat kauppamerenkulkua
Itämeri on ollut keskiajalta lähtien yksi maailman merkittävimmistä kauppareiteistä. Hollannin tasavallan tehokas kauppalaivasto hallitsi Itämeren meriliikennettä 1600-luvun alusta 1700-luvun puoliväliin. Tämä tuottoisa Itämeren ja Pohjanmeren kauppamerenkulku teki Hollannin tasavallasta valtavan globaalin kauppamahdin, joka samalla liitti Itämerenkin rannikot ensimmäiseen globalisaatioaaltoon.
Tehokkaan ja tuottavan kauppalaivaston vahvimman ytimen muodostivat juuri flöitit, jotka edustivat oman aikansa edistyksellisintä teknologiaa. Kolmimastoinen ja tilavarunkoinen alus oli Itämeren liikenteessä aseistamaton kuljettaakseen mahdollisimman paljon rahtia pienellä miehistöllä. Koko miehistö asui samassa tilassa välikannella ja söi samassa pöydässä, mikä oli epätavallista sen aikaisessa yhteiskunnassa ja merenkulun hierarkkisessa maailmassa suorastaan vallankumouksellista.
"Uudet löydöt ovat loistava perusta jatkotutkimuksille. Laivan valmistumisvuosi, 1636 sekä kaiverrukset laivan nimestä auttavat meitä selvittämään historiallista taustaa. Saatamme kyetä selvittämään laivan viimeisen miehistön henkilöllisyyden. Uudet havainnot lisäävät tietouttamme flöiteistä, jotka olivat yksinkertaisia, yleisiä kuljetusaluksia, jotka loivat sopivat olosuhteet aikaiselle globalisaatiolle. Flöitti valaisee tyypillistä hollantilaista lähestymistä laivanrakennukseen ja symboloi aikakauden kukoistavaa kauppamerenkulkua”, pohtii meriarkeologi Martijn Manders.
Lisätietoa:
Minna Koivikko, FT, Projektipäällikkö, Museovirasto
+358 40 728 1424
minna.koivikko@museovirasto.fi
