Suomen Unesco-kohteet saivat Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön avustusta
Elävän perinnön teemavuonna jaetuilla avustuksilla tuettiin kahta Suomen aineetonta Unesco-kohdetta: lasialan verkoston kehittämistä sekä limisaumavenekulttuuria. Lisäksi erityisesti kansantanssiin liittyvät hankkeet menestyivät haussa. Museovirasto jakoi avustusta 74 140 euroa kuudelle hankkeelle. Hakemuksia saapui 30.
Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin liittyvä avustus oli jaossa nyt kuudetta kertaa. Museovirasto on tukenut elävän perinnön työtä vuosien mittaan 50 hankkeessa yli puolella miljoonalla eurolla.
Tämän vuoden haussa tuettiin Suomen lasimuseon vastikään perustetun lasialan verkoston kehittämistä sekä Kustavin Talonpoikaispurjehtijat ry:n hanketta, jolla edistetään limisaumaveneisiin liittyvää purjehdusta ja muuta käyttöä. Molemmat ovat Suomen kohteita Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.
Lisäksi haluttiin tukea erityisesti kansantanssin hankkeita: tukea saivat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin edistämiskeskuksen sekä Suomalaisen Kansantanssin Ystävien hankkeet, joilla tanssia jalkautetaan entistä vahvemmin kentälle. Tukea annettiin myös Maatalouskoneharrastajien verkoston kehittämiseen Suomen maatalousmuseosäätiölle sekä Heinämaan pitsinkudonnan elinvoimaisuuden varmistamiseen paikalliselle yhdistykselle.
”Tämän vuoden tukea saavat kohteet kertovat siitä hienosta monialaisuudesta, jota elävän kulttuuriperinnön kentällä on. Aineeton kulttuuriperintö voi olla pientä ja paikallista tai toisaalta hyvinkin isolle kansanosalle tuttua”, toteaa erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Aineettoman kulttuuriperinnön hankeavustusta jaetaan aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin yhteisöille, kansalaisjärjestöille ja muille tahoille. Avustusta sai kuusi hanketta, joiden saama keskimääräinen avustussumma oli 12 357 euroa. Avustushakemuksia saapui 30. Haettujen avustusten yhteissumma oli 461 532 euroa.
Avustusta hakivat niin pienet järjestöt kuin valtakunnalliset toimijat. Avustustyypin painopisteinä ovat jatkossakin kehittämishankkeet, erilaisten menetelmien kehittäminen sekä uudenlainen yhteistyö aineettoman kulttuuriperinnön alan toimijoiden välillä.
Tänä vuonna Suomessa on vietetty elävän perinnön teemavuotta, jolla juhlistetaan 20-vuotiasta Unescon yleissopimusta. Suomi on ollut Unescon yleissopimuksen jäsenmaana kymmenen vuotta. Myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana on vuonna 2023 ollut elävä perintö.
Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset 2023
- Heinämaan Pitsinkutojat ry: Heinämaan Pitsinkudonnan elävän perinnön elinvoimaisuuden varmistaminen 6 925 €
- Kansanmusiikin ja Kansantanssin edistämiskeskus ry: Tanssitupa - Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto kaupunkeihin -hanke 15 000 €
- Kustavin Talonpoikaispurjehtijat ry - Gustavs Allmogeseglare rf: Limisaumavenekulttuurin kehittämishanke 13 000 €
- Riihimäen kaupunki: The Finnish Network of Handmade Glass -verkoston muodostaminen ja toiminnan kehittäminen 17 775 €
- Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry: Yhteiset juuret - valtakunnallinen lasten ja perheiden perinnetanssihanke 9 000 €
- Suomen maatalousmuseosäätiö: Maatalouskoneharrastajien verkoston kehittäminen ja yhteisötapahtuman tuottaminen 13 275 €
Lisätietoja:
Lisätietoja avustusta saaneista hankkeista saa ko. yhteisöiltä, kansalaisjärjestöitä ja tahoilta.
Lisätietoa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksesta Suomessa.
Avustukset aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin