Riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagat leat nannejuvvon
Musealágádus lea inventeren riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaid, mas leat meroštallojuvvon nannán-Suoma mearkkašahttimus arkeologalaš čuozáhagaid. Stáhtaráđđi lea dohkkehan dan eanageavahan- ja huksenláhkii vuođđuduvvi riikkaviidosaš guovlluidgeavahanmihttomeriid čuovvu inventeremin 7.11.2024. Inventeren boahtá fápmui 1.3.2025. Mearkkašahttin válljejuvvon arkeologalaš čuozáhagat leat oktiibuot 1391.
VARK-čuozáhagat leat válljejuvvon nu, ahte dat govvidit áiggálaččat, guvllolaččat ja dološmuitotiippaid mielde gokčevaččat riikamet arkeologalaš kulturárbbi. Čuozáhagaid válljemis lea deattuhuvvon dan, mii lea čuozáhaga arkeologalaš dahje kulturhistorjjálaš mearkkašupmi dahje man bures dat albmanahttá iežas áigodagas ihtagiid, proseassaid ja dáhpáhusaid.
”Boarráseamos čuozáhagat leat meroštallojuvvon jiekŋaáiggi lohppii badjel 10 000 jagi duohkái, ja nuoramusat leat mannan jahkečuođi álgologijagiin. Čuozáhagain leat sierratiippalaš ja -ahkásaš ássansajit, hávdesajit, industriijačuozáhagat, bargamii laktásan báikkit, oskkolaš eallimii laktásan báikkit sihke johtinfávllit ja bealuštanrusttegat,” govvida inventerema jođihan intendeanta Teija Tiitinen Musealágádusas.
Árvvoštallamis lea čielggaduvvon maiddái, man bures čuozáhat lea seilon, mii lea dan árvu dutkamuša dáfus ja leago čuozáhat guvllolaččat dahje riikkaviidosaččat earenoamáš dábálaš vai hárvenaš. Lassin lea árvvoštallon arkeologalaš máŋggahámatvuođa ja dan, makkáraš dan biras ja duovdda leat.
”Čuozáhagat leat válljejuvvon nu, ahte dat nu gokčevaččat go vejolaš ovddastit Suoma guovllu vássán áiggi, geografiija ja sierra eallinguovlluid dáfus,” muitala Tiitinen.
Fidnu govččai olles Suoma vuhtii válddekeahttá Ålándda eanagotti. VARK-inventeren ollašuhttojuvvui ovttasbargun guvllolaš ovddasvástádusmuseaiguin ja Meahciráđđehusain. Stivrenjoavkkus ledje mielde Gieldalihttu (Kuntaliitto), Helssega universitehta, Suoma arkeologalaš searvi (Suomen arkeologinen seura) sihke oahpahus- ja kulturministeriija ja birasministeriija.
Riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagat leat 1391
Inventerema áigge árvvoštallojuvvojedje jagiin 2018–2023 oktiibuot 4785 arkeologalaš čuozáhaga, mat válljejuvvojedje árat árvvoštallamiid vuođul buohkanassii sullii 60 000 arkeologalaš čuozáhagas. Dain 1391 čuozáhaga gávnnahedje riikkaviidosaččat mearkkašahttin. Čuozáhagat leat 1010:s ovtta dahje máŋgga arkeologalaš čuozáhagas dahkkon VARK-guovllus.
VARK-guovllut leat viehka smávvát viidodaga dáfus: gaskamearálaš sturrodat lea vehá badjel hektára. Buot guovlluid oktii rehkenastojuvvon viidodat lea dušše 8215 hektára. 94 proseantta VARK-guovlluid viidodagas lea jo ovddežis dološmuitolágain ráfáidahtton guovlu. Loahpat guovllut leat smávvát ja leat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaid njuolggo lahkasiin, ja daid dorvvasteami leat gávnnahan čuozáhagaid seailuma dáfus mearkkašahttin.
VARK-čoakkus ovddasta 3,8 proseantta buot riikkaviidosaš dološmuitoregistara giddes dološmuittuin ja 2,3 proseantta buot dološmuitoregistara čuozáhagain, maidda gullet giddes dološmuittuid lassin earet eará vejolaš dološmuittut ja luovosgávnnusbáikkit.
Čuozáhatlogahallamis ordnejuvvui gullan 1.3.–14.4.2023. Oaiviliid sáhtii muitalit lausuntopalvelu.fi-bálvalusas ja Musealágádusa registrerenkantuvrii. Gullamis boahtán máhcahagaid vuođul ovttanuppelot VARK-guovllu ráddjen rievddai. Dain njealji smávvededje, dasgo oassi guovllus ii leat šat riikkaviidosaččat mearkkašahtti ortnegis. Okta čuozáhat váldojuvvui eret go lei ollásit duššan. Čieža guovllu ráddjemiid stuoridedje, dasgo daid ráddjen lei sierra sivaid dihtii menddo smávva.
Čuozáhagaid suodjaleami dorjot eanageavaheami plánemiin
Inventeremis lea stáhtaráđi dohkkehan riikkaviidosaš guovlluidgeavahanmihttomeriid čuvvon inventeren. Guovlluidgeavahanmihttomearit leat oassi eanageavahan- ja huksenlága čuvvon guovlluidgeavaheami plánenvuogádagas.
VARK-inventeren lea oaivvilduvvon váldot vuhtii sierra lávvadásiin eanageavahan- ja huksenlága mielde. Lávvačovdosiiguin galgá dorvvastit riikkaviidosaš guovlluidgeavahanmihttomeriid ollašuvvama. VARK-guovlluin dát oaivvilda dan, ahte dološmuitolága jo ásahan eanageavaheami ráddjehusaid lassin guovllu riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaide meroštallon árvvut eai oaččo áitojuvvot eanageavahanplánaid ollašuhttimis.
”Arkeologalaš čuozáhagaid inventeren buktá sihke guovlluid ovddideapmái ja eanageavaheami plánemii ávasteami. Diehtu čuozáhagain veahkeha garvit plánema áigge boahtti negatiivvalaš áššiid, main sáhtášedje leat maiddái mearkkašahtti ekonomalaš váikkuhusat, ” dadjá Tiitinen.
VARK-inventeren fállá áigeguovdilis ja gokčevaš vuolggadieđuid čuozáhagain ja dain árvvus eanagottiid lihtuide ja gielddaide guovlluidgeavaheami plánemii. Eiseválddit galget riikkaviidosaš guovlluidgeavahanmihttomeriid mielde váldit doaimmainis vuhtii inventerema čuozáhagaid.
Dánáigásaš eanageavaheapmi lobálaš VARK-guovlluin
Máŋggat eandalii boarrásut VARK-guovlluin leat dánáigásaš olmmošdoaibmama dáfus eai nu guovddáš guovlluin, dábálaččat vuvddiin.
Arkeologalaš čuozáhaga sajádat VARK-čuozáhagaid gaskkas ii váikkut guovllu hálddašeaddji eanageavaheapmái. Buot dološmuittut lea ráfáiduhtton dološmuitolágain, iige VARK-inventeren buvtte ođđa njuolggo riekteváikkuhusaid. Ovdamearkka dihtii eanadoallu VARK-čuozáhagas mii lea bealdoguovllus sáhttá joatkašuvvat dego ovdalge. Vuovdedikšun ja -geavaheapmi lea maiddái lobálaš, go beare dološmuittut eai vaháguva dahje gokčojuvvo doaibmabijuid oktavuođas.
Musealágádus juohká dološmuittuid dikšumii veahkkeruđaid, maid juohkimis vuhtiiváldojuvvo VARK-stáhtus.
”Jos dološmuitu lea válljejuvvon riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhahkan, lea dása eanet jáhkehahtti oažžut dološmuittuid dikšunveahkkeruđa,” Tiitinen fuomášahttá.
VARK dievasmahttá inventerema ráiddu
VARK-inventeren dievasmáhttá kulturbirrasiidda sikten riikkaviidosaš eanageavahanmihttomeriin oaivvilduvvon inventeremiid ráiddu. Ná huksejuvvon kulturbirrasiid (RKY-inventeren jagis 2009) ja riikkaviidosaččat mearkkašahtti eanadatguovlluid (VAMA 2021 -inventeren jagis 2021) inventeremat ožžot báldii Suoma boarráseamos olmmošdoaimma riikkaviidosaš dásis gieđahallan inventerema.
Kulturbirasinventeremat dorjot nubbi nuppi. Árabut gárvvásmuvvan inventeremat gieđahallet dál ain gávdnon birrasa. Arkeologaš čuozáhagaide sikten VARK-inventeren čujuha dihto guovlluin máŋgga dálá kulturbirrasa ruohttasiid ollit oalle guhkás dološ áigái, máŋgga dáhpáhusas ruovde- dahje juobe geađgeáigái.
Lassedieđut:
prošeaktaoaivámuš Teija Tiitinen, tel. 0295 33 6293
intendeanta Teemu Mökkönen, tel. 0295 33 6203
ovdanamma.sohkanamma@museovirasto.fi
Fidnu ovdanbuktin ja gullama duogášmateriálat Musealágádusa siidduin