Pitkä loikka – presidentti Urho Kekkonen Jussi Pohjakallion lehtikuvissa
Valokuvanäyttely on esillä Kekkosen virka-asuntona ja kotina tunnetussa Tamminiemessä 6.5.2022–31.12.2023.
Presidentti J.K. Paasikiven kuoltua 40-vuotias Suomi sai uuden presidentin, joka avasi ovensa lehdistölle ennen näkemättömällä tavalla. Presidenttipari nähdään peuhaamassa lastenlastensa kanssa ja Kekkonen ottaa lehtikuvaajan mukaan aamulenkille. Myös rouva Sylvi Kekkosen tärkeä rooli ja tuki miehensä rinnalla välittyy Jussi Pohjakallion kuvista.
Valokuvat kertovat myös idänsuhteiden hoitamisesta. Presidentti valmistautuu puhumaan kansalaisille uudenvuodenpäivänä 1959, kun Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ovat viilentyneet: on yöpakkaskriisi. Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšov skoolaa presidentin 60-vuotisjuhlissa ja presidenttipari ihastelee Neuvostoliitosta saatujen Orlov-tammojen varsoja.
Jussi Pohjakallion vuodet aikakauslehtikuvaajana ajoittuivat mustavalkoisen kuvajournalismin kulta-aikaan 1950-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Kevyet kamerat, salamavalot ja herkempi filmi sallivat lehtikuvaajalle uuden, liikkuvan roolin. Lehtikuvaajasta tuli yhä enemmän tapahtumien todistaja.
Jussi Pohjakallio valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1953, mutta ei viihtynyt opettajana vaan ryhtyi lehtikuvaajaksi. Pohjakallio kuvasi muun muassa Urheilun Kuva-Aittaan, Käytännön Maamieheen, Suomen Kuvalehteen, Seuraan ja KUVA-POSTIin. Vuonna 1964 Pohjakallio perusti oman valokuvastudion, ja hänestä tuli yhtä tunnettu ja tunnustettu mainos- ja lapsivalokuvaajana kuin hän oli ollut lehtikuvaajanakin.
Suomen kansallismuseon ja Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n yhteistyönäyttelyssä nähdään Museoviraston kuvakokoelmien kuvia. Lisäksi esillä on valokuvia Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista vuosilta 1957–1961. Presidentti ja rouva Kekkosen juhlapuvut ja esineet ovat Suomen kansallismuseon kokoelmista.
Tamminiemi oli presidenttien Ryti (1940–1944), Mannerheim (1944–1946) ja Kekkonen (1956–1981) virka-asunto ja monien poliitisten neuvottelujen ja ratkaisujen näyttämö. Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana nimestä Tamminiemi muodostui suorastaan käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Museota ylläpitää Suomen kansallismuseo.
Näyttely on avoinna 6.5.2022–31.12.2023 Tamminiemen aukioloaikoina.
”KUVA-POSTIN valokuvaaja sai viime viikolla seurata tasavallan
presidentin aamulenkkiä aurinkoisessa Seurasaaressa. Valokuvaaja Jussi
Pohjakallio, joka on toiselta ammatiltaan voimistelunopettaja, jäi tällä
kerralla toiseksi. Vauhti oli niin kova, että suurin osa kuvista tuli otetuksi
takaapäin,” kirjoittaa KUVA-POSTI 18.6.1959.
Tunnin rivakan aamulenkin jälkeen
kovakuntoisen presidentin kasvoilla näkyy vain muutama hikipisara. Vartin
kuluttua hän jo aloittaa päivän työt, kertoo lehti. Presidentti Kekkosen
59-vuotispäivät lähestyvät.
Presidentti Kekkonen yritti koko presidenttikautensa hypätä Seurasaaren
kiviportaat ylös yhdellä harppauksella, mutta ei koskaan onnistunut. Toiseksi
ylimmälle askeleelle hän kuitenkin pääsi vielä 74-vuotiaana.