Ortodoksisesta rakennuskannasta luopuminen on suuri menetys kulttuuriperinnölle

Ortodoksisella kirkolla on noin 280 kiinteistöä, joista 46:sta se haluaa luopua mahdollisimman nopeasti. Ortodoksisen kirkon Kirkollishallitus asetti vuonna 2018 kiinteistötyöryhmän arvioimaan kirkon rakennuskantaa ja tekemään esityksen rakennuksista, joita kirkko ylläpitää jatkossa ja joista se tulee luopumaan. Kirkollishallitus pyysi myös Museovirastolta lausuntoa luovutettavaksi esitetyistä 46 rakennuksesta.

Karsittavissa kohteissa on arvorakennuksia

Museovirasto on määritellyt tiivistetysti jokaisen luovutettavaksi ehdotetun kohteen kulttuurihistoriallista arvoa ja tarkastellut alustavasti mahdollisen purkamisen tai luovuttamisen edellytyksiä. Rakennuksista yhdeksän sijaitsee valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä, maakunnallisesti merkittäviksi on osoitettu yhdeksän. Kuntakaavoissa on suojeltu yksitoista rakennusta ja Ahveniston kirkko (1894) on suojeltu ortodoksisesta kirkosta annetun lain nojalla. Yhdeksän tsasounan suojeluarvot ja merkittävyys vastaavat Museoviraston käsityksen mukaan rakennusperintölaissa tarkoitettuja suojelun edellytyksiä. Karsintaluettelossa yhdeksän kohteen osalta luopumiselle ei ole estettä, koska niillä ei ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja tai ne on menetetty.

Karsimisen yhtenä perusteena käytettyä laskennallista korjausvelkaa Museovirasto pitää osin vääränä lähtökohtana, eikä laskelmien perusteella voida ratkaista suuren, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusryhmän myymistä, purkua tai käyttötarkoituksen muutoksia.

Seurakuntayhteisöt tarvitsevat pyhäkköjään

Museoviraston mielestä arvokohteiden myynti, purku tai käyttötarkoituksen muuttaminen merkitsisi suurta menetystä ortodoksisen kirkon ja suomalaisen rakennusperinnön kannalta. Kirkkojen ja rukoushuoneiden merkitys ja kulttuurihistorialliset arvot liittyvät suuresti kirkolliseen käyttöön ja seurakuntayhteisöjen identiteettiin ja jatkuvuuteen. Kohteita, joista luovuttaisiin erityisesti käyttäjien puuttumisen vuoksi, on karsimislistalla vain muutamia. Pääosaa rukoushuoneista käytetään, ja niitä on pidetty kunnossa talkoovoimin.

Karsittavista kohteista 27 on varsinaisia pyhäkkörakennuksia. Näistä suurin osa on jälleenrakennuskauden rukoushuoneita eli tsasounia, jotka rakennettiin kotiseutunsa menettäneille siirtokarjalaisille.

Museovirasto esittää, että ratkaisut kunkin pyhäkön osalta tehdään niin, että omistaja selvittää nykyistä tarkemmin rakennus- ja korjaushistorian, kunnon, sisätilat ja niiden esineistön sekä niihin perustuvat arvot.

Liitteet

• Museoviraston lausunto Suomen ortodoksisen kirkon rakennuskannan karsimisesta
• Lausunnon liite, jossa esitetään kohdekohtaiset kuvaukset ja arviot ortodoksisen kirkon karsittavaksi esitetyistä kiinteistöistä maakunnittain

Lisätietoja antavat

• osastonjohtaja Mikko Härö mikko.haro@museovirasto.fi, 0295 33 6241
• erikoistutkija Laura Tuominen laura.tuominen@museovirasto.fi, 0295 33 6257
• intendentti Marja-Leena Ikkala, marja-leena.ikkala@museovirasto.fi, 0295 33 6319
• intendentti Timo Kantonen, timo.kantonen@museovirasto.fi, 0295 33 6311