Museoviraston historia kansisarja
Historiasarja kattaa muinaismuistohallinnan 1630-luvulta tälle vuosituhannelle. Kirjojen ulkoasun on suunnitellut Marja-Leena Muukka.

370 vuotta muinaismuistohallintoa – Museoviraston historiasta kertova kirjasarja valmistunut

,

Museoviraston historiasta kertovan kirjasarjan osa numero kolme, Kulttuuriperintöala yhteiskunnan muutoksessa – Museovirasto 1972–2003, on julkaistu. Neliosainen sarja kattaa lähes koko suomalaisen muinaismuistohallinnon historian 1630-luvulta Ruotsin ja Venäjän vallan aikojen läpi uuden vuosituhannen alkuun.

Sarjan uusin osa Kulttuuriperintöala yhteiskunnan muutoksessa kertoo, kuinka vuonna 1917 perustetusta muinaistieteellisestä toimikunnasta tuli Museovirasto vuonna 1972.

Teos kattaa kahden ensimmäisen pääjohtajan, C. J. Gardbergin ja Henrik Liliuksen, pääjohtajakaudet. Heidän aikanaan virastona ja tutkimuslaitoksena aloittaneesta Museovirastosta tuli viranomainen, jonka tehtävänä oli toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön asiantuntijana, palvelujen tuottajana ja toimialansa kehittäjänä.

Yhteistyötä ja haastatteluja

Teoksen pohjana on dosentti Allan Tiitan käsikirjoitus, jonka on viimeistellyt Museoviraston nykyistä edeltävä pääjohtaja Juhani Kostet. Käsikirjoitusta varten Tiitta ja Kostet haastattelivat useita Museovirastossa sen alkuvuosina 1970-luvulla työskennelleitä henkilöitä.

Historiasarja on esillä olevien kirjoittajien lisäksi suuren taustajoukon yhteistyön tulos. Monet vuosikymmenten varrella kulttuuriperintöalalla toimineet ovat ottaneet Museoviraston historian toteuttamisen omakseen ja auttaneet kirjoittajia muodostamaan kuvan viraston roolista ja toiminnasta kulttuuriperintöalalla.

”Kiitokset kaikille tavalla tai toisella mukana olleille ja tietojaan tutkijoille luovuttaneille. Erikoiskiitoksen pyyteettömästä tuesta ansaitsee entinen osastonjohtaja, nyt jo edesmennyt Torsten Edgren, joka luki käsikirjoitusta väsymättömästi, nosti sivuille monia huomiota vaille jääneitä ilmiöitä ja kaivoi arkistoistaan piilossa olleita aineistoja. Valitettavasti Edgren ei saanut nähdä lopputulosta”, kertoo Juhani Kostet.

Muinaismuistohallinnon vaiheet

Nyt julkaistu teos täydentää Muinaistieteellisen toimikunnan ja Museoviraston historiaa käsittelevän kirjasarjan, joka edelliset osat on julkaistu vuosina 2016 ja 2020. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet

  • 1 / Kuninkaallinen ja keisarillinen muinaismuistohallinto – Suomen muinaismuistohallinto 1630–1917, Mikko Härö – Juhani Kostet 2020
  • 2 / Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa – Muinaistieteellinen toimikunta 1917–1972, Visa Immonen 2016
  • 4 / Suomen kansallismuseo – Ikkuna menneeseen ja tulevaan, Tuukka Talvio 2016

Muinaismuistohallinnon historia on nyt käsitelty vuodesta 1630 vuoteen 2003 asti. Historian kirjoittajan, pääjohtaja emeritus Juhani Kostetin ja hänen edeltäjänsä Paula Purhosen kaudet (2004–2019) jäävät odottamaan seuraavan historioitsijapolven katsetta ja käsittelyä.

”Kun aloitin Museoviraston pääjohtajana vuoden 2010 alussa, otin yhdeksi tavoitteekseni Museoviraston historiateoksen toteuttamisen. Silloin en tullut ajatelleeksi, että tutkimus ja kirjoittaminen kestäisi vuosikymmenen. Vuosien työ on nyt kuitenkin maalissa”, iloitsee Kostet.

Kansikuva historia3

Kulttuuriperintöala yhteiskunnan muutoksessa – Museovirasto 1972–2003

Allan Tiitta – Juhani Kostet
2023, 452 s., sid. ISBN 978-951-616-270-9
Museoviraston julkaisuja 4

Yksittäisen kirjan hinta on 39 euroa (sis. alv). Koko sarjan voi ostaa pakettihintaan 120 euroa (sis. alv). Kirjaa myy Suomen kansallismuseon museokauppa sekä verkkokauppa. Verkkokaupassa hintaan lisätään postikulut.

Kirjoja voi myös tilata postiennakolla sähköpostitse osoitteella kirjatilaus@kansallismuseo.fi tai postitse osoitteella Museovirasto/Julkaisutilaukset, PL 913, 00101 Helsinki.

Arvostelukappaleita voi tilata osoitteesta anna.lantee@museovirasto.fi.

Tutustu kirjakauppaan