Museovirasto esittää kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon kahta kohdetta

Suomi on ratifioinut Unescon Yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi (Maailmanperintösopimus) vuonna 1987. Sopimuksen ratifioineiden valtioiden vastuulla on mahdollisten tulevien maailmanperintökohteiden tunnistaminen, dokumentointi ja nimeäminen maailmanperintöluetteloon. Aieluettelo on kansallinen luettelo kohteista, joita aiotaan lähitulevaisuudessa esittää Unescon kansainväliselle maailmanperintölistalle. Aieluettelo tulisi päivittää noin kymmenen vuoden välein. Suomen kansallisessa maailmanperintöstrategiassa (2015) on sovittu, että päivitetty aieluettelo tulee sisältämään kahdesta neljään kohdetta.

Museovirasto aloitti vuonna 2017 aieluettelon päivittämiseen tähtäävän työn. Aieluetteloon esitettyjen kohteiden valinta perustuu vuonna 2018 toteutettuun, kansalaisille ja muille toimijoille suunnattuun avoimeen verkkokyselyyn sekä asiantuntijaryhmän arviointiin. Kyselyn kautta tuli yli 170 vastausta, joissa aieluetteloon ehdotettiin 66 kohdetta.

Maailmanperintöstrategian linjausten mukaan aieluetteloon etusijalla olivat aliedustetut kohteet, kulttuuri- että luonnonperintöä sisältävät sekakohteet, useammasta kohteesta koostuvat sarjakohteet sekä valtioiden rajat ylittävät kohteet. Näiden perusteella Museovirasto esittää aieluetteloon kahta kohdetta, ”Alvar Aallon humaani, moderni arkkitehtuuri” -kokonaisuutta sekä "Järjestelmällisen asutustoiminnan tuloksena syntyneet alueet toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen (1940-1954)" -teemaa koskevaa esitystä.

Alvar Aallon toteutetut rakennukset ja suunnitelmat ovat kansainvälisessä arkkitehtuurikirjallisuudessa tunnustettuja ja kiistatta Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia ilmiöitä oman aihepiirinsä alalla. Ehdotus sisältää monta teemaa, joita maailmanperintöstrategia peräänkuuluttaa, kuten rajoja ylittävä sarjanimeäminen, moderni arkkitehtuuri ja 1900-luku. Esitys perustuu siihen, miten Alvar Aalto on vaikuttanut modernismiin maailmanlaajuisesti.

"Järjestelmällisen asutustoiminnan tuloksena syntyneet alueet toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen (1940-1954)" -teemaan liittyvät ilmiöt ovat arkkitehtisuunnittelu, standardisointi sekä maajakotoiminnan ja kaavoituksen tulokset väestön uudelleen sijoittamiseksi. Kohteina voisi olla maaseutuväestön pienviljelyalueita, kaupunkiväestön asuntoalueita sekä teollisuusväestön asutusalueita. Tässä muodossa ehdotus edustaisi sekä 1900-lukua että toimeentulostrategiaa, jotka molemmat ovat aliedustettuja ryhmiä maailmanperintöluettelossa.

Lisäksi esitykseen sisältyy toteamus siitä, että saamelaisalueen nyt aieluettelossa olevan kohteen, Ukonsaaren, osalta odotetaan esitystä Saamelaiskäräjiltä sen mahdollisesta sisällyttämisestä aieluetteloon saamelaisten kulttuurisen itsehallinnon mukaisesti.

Kohteista esitetään pyydettäväksi kansainvälisen ICOMOSin arviointi. Jos kohteet läpäisevät arvion, ne voidaan sisällyttää Suomen aieluetteloon. Päätöksen aieluetteloon otettavista kohteista tekee opetus- ja kulttuuriministeri.

Lisätietoja:
Museovirasto, erikoisasiantuntija Stefan Wessman, p. 0295 33 6256, stefan.wessman@museovirasto.fi
Museovirasto, kehittämisjohtaja Pirjo Hamari, p. 0295 33 6005, pirjo.hamari@museovirasto.fi